tiistai 23. joulukuuta 2014

ketunpesän joulutervehdys

Jouluvalmistelut ja joulunodotus ovat edenneet aatonaattoon. Monta suunniteltua juttua jäi odottamaan seuraavia jouluja...niinkuin vaikka joulukortit...mutta monta jouluista puuhaa saimme ihan valmiiksi asti.

Kakkuja on leivottu, leipääkin ja perinteisiä laatikoita ja lihapullia.. Tänä vuonna uutuutena kokeilimme bataattivuokaa. Ainakin maistiaislusikalliset maistuivat hyvälle!

Vähän on siivottukin. Ei nyt ihan joka nurkkaa, eikä kaappeja, mutta sillälailla mukavasti että Joulun olisi hyvä tulla.
Yksi kiva yllätys löytyi kun siivooja oli pyyhkimässä olohuoneen lampusta pölyjä...pölyyn oli kirjoitettu Hyvää Joulua! Varmaankin joku tonttu. :)

Mukavaa oli joulusiivous noilla nikseillä. :)

Lahjoja on mietitty, etsitty, piilotettu ja kääritty. Näin pukin apulaisen näkökulmasta sitä toivoisi vain että hyvä, lämmin hellä olisi mieli jokaisen, ja ei huolta, murhetta kenkään muistais. Ja että pukki apulaisineen olisi osannut olla sopivasti hajamielinen ja tasapuolinen, ja  paketeista löytyisi ilahduttavia ja tarpeellisia asioita itsekullekin säädylle.

Joulun alla pieni mies sai uudet housut ja liivin. Housujen kangas on vuosituhannen alkupuolelta jotain paksuhkoa villakankakaan ja farkun sekoitusta. Liivi on isoveljen vanhasta neulospaidasta tehty. Resoreilla kainaloaukot ja helma.





 Parasta housuissa ovat taskut!!!! Niihin mahtuu monta pikkuautoa.
 Pienen miehen pikkuautokokoelma on tätä nykyä vielä varsin vaatimaton, kun edelliset pikkuautoilijat ovat ihan pian täysi-ikäisiä. Arvaatteko mitä pienen miehen paketeista mahtaa paljastua?


Runon ystävänä en malta olla jakamatta teille yhtä ihanaa runoa.

"Joulu, tulisit jo.
Sytyttäisit valot ikkunoihin ja ihmisiin.
Käärisit lapset satuihin ja salaisuuksiin.
Tulisit  ennen kuin on siivottu
ennen kuin on ostettu.
Tulisit ennen ihmisten juhlapuolta,
nurjan kautta.
Niin kuin kerran kedolle
kun kaikki oli vielä kesken."

(ote Katariina Hallikaisen runosta)

Ihanaa Joulua, teille kaikille tutuille ja tuntemattomille.


Perinteiset joulukortit jäivät tänä vuonna ajatuksen asteelle.
Kiitos teille kaikille  jotka olette muistaneet 
meitä ihanilla korteilla! 
Me lähetämme tänä vuonna tämmöisen kuvatervehdyksen 
ja lämpimän,jouluisen ajatuksen.
< 3



video



lauantai 20. joulukuuta 2014

Joulunpunaista

Joulu alkaa olla jo jännittävän lähellä! Koululaiset saivat todistuksensa ja loma alkoi. Muistaahan sen omastakin lapsuudesta miten kutkuttavaa se oli,.. joululoma! Meillä pienimmät koululaiset halusivat loman alkamisen ilosta nukkua olohuoneen sohvilla. Vähän niinkuin retkeillä. Mikäs siinä. Kaikkein pienin ei vain millään ymmärrä miksi ne siinä pötköttävät ja tuhisevat...uni katosi pikkuherralta kokonaan..no, eihän huomisaamuna ole mitään pakollista. 

(Eihän?)

Syksyllä löysin pikkukirpulta ihanan puolukanpunaisen naisten villakangastakin. Kokolapussa luki 42.  Aika hassun mallinen se kyllä oli, huvilatelttamallia noin muuten paitsi hihat. Ihan värin vuoksi sen ostinkin..ja kun oli kuitenkin ihan oikeaa villaa. Että jospa joskus jotain. :)
Hintakin oli kohdillaan-50 senttiä.

Pikkuhiljaa sielun silmät alkoivat nähdä sen neito nelivuotiaan parempana takkina.. Ja sehän siitä tuli. Helman pätkäisin taskujen kohdalta poikki, ja se mitta sanelikin tulevan takin helman mitan. Sen huolittelu, jatkaminen ja muu työstö  aiheutti hieman päänvaivaa...mutta  parin kokeilun jälkeen siihen löytyi musta satiinivinokantti.



Hihat leikkasin irti, muotoilin jonkunlaisen kaavan uusia hihoja varten ja niistä sielun silmillä näytti tulevan vähän prinsessaiset...
Hihoihin kunnolla poimutusta olkapäälle, ja vähän nykyaikaa resorihihansuiden muodossa.  Hyödynsin siis takista suoraan kauluksen ja etunapituksen! En ikimaailmassa olisi osannut moista piilonapituskaitaletta värkkäilläkään... 



Jotain se vielä kaipasi. 

Parina iltana piirtelin erilaisia malleja ja selasin pinterestistä lisäinspiraatioita.  

Neulotin paperin piirroksineen takakappaleelle, Säädin koneeseen vapaaompeluasetukset, toivoin parasta ja hurruutin paperin päältä piirroksen takin takakappaleelle. Revin paperin irti, vahvistin ommelta kiertämällä kuvion muutamaan kertaan. Sen jälkeen otin huovutusneulan ja harmaata, mustaa ja valkoista villaa pienet haituvat ja tikutin otukseen vähän elämää. 

Voi että minä tästä niin tykkään! Pientä hienosäätöä olisi ollut kainaloissa...ja ihan pikkuisen olisi voinut takki olla pidempikin. Vuorina on tikkivuori. Ongelmallista oli vuorin kiinnittäminen ja tein siinä erinäisiä lähempää tarkastelua kestämättömiä ratkaisuja. Yhden hyvän niksin keksin -nimittäin ompelin vuorin etukappaleiden etureunoihin kanttinauhan jonka  sitten käsin (!) joillain haivenpistoilla kiinnitin napituskaitaleen reunaan. Myös vuorin helman huolittelin vinokantilla. Kätevää. :)

Tuon yhden näkyvän napin vaihdoin sitten mustaksi. Piilossa olevat ovat punaisia. :)


On tätä porotakkia puhuteltu kun olemme kaupoissa kiertäneet. :) 

tiistai 16. joulukuuta 2014

kestoitsetutkistelua

Onhan se itsetutkistelun paikka kun yhtäkkiä blogikalenterin luukut eivät vain ilmaannu.  Kovasti toivoin että olisi tapahtunut joku pottermainen ilmiintymisihme,että ne noin vain pulpahtaisivat itsestään haluttuun aikaan- tai vaikka joku tekniikan totaalipettäminen tai joku muu force majeure-tyyppinen katastrofi että ei olisi ihan näin syvälle joutunut itseensä menemään.

Kovasti olisin toivonut myös että oltaisi päästy ilman tätä pikkuihmisen kuumetautia joka vei muutamalta yöltä unet ja päivistä mehut.  Ilman nettiprobleemejakin olisin varsinkin  hyvin selvinnyt tästä  ja jos oikein tarkasti ajattelen niin olisin pärjännyt mainiosti ilman koohooällää ja ceehooällää ja oliko niitä vielä jotain muitakin älliä.

Tai ainakin blogikalenteri olisi (ehkä) ilman noita kaikkia saattanut saada luukkunsa auki.

 Koneet ovat hurjassa käytössä!! Yritämme kolmella kituuttaa. Nuoriso tarvii konetta ihan oikeasti läksyihinsä..kun monet tehtävät tehdään verkossa. Näyttösuunnitelmien ja muiden sentapaisten kanssa kamppaileva kuvaaja ei ole ehtinyt bloggaajaäidin avuksi...isäntä tarvii konetta harrastushommissa ja vähän epäviralliseen kansainvälisyystyöhönkin...pikkuihmiset peleihinsä mutta se ei ole oikeastaan edes mainittava asia.
Äiti-ihminen bloggaisi joskus ihan huvikseen mutta kun ei sekään yöllä jaksa. Kumma? Eikä sillä ole päivisin aikaa odottaa josko netti nyt pelaisi. Ja kuvat aukeaisivat.
Mistähän se muuten johtuu? Se ettei ole muka aikaa??
Tuo modeemin nimellä nurkassa kököttävä kapistus ei selvästikään  kykene tähän ruljanssiin.  (ei ole täällä muuten ainut)

 Puhelin ei suostu yhteistyöhön kuvien lisäämisen kanssa. Itsetutkistelu kohdistuu tässä asiassa paitsi ikään...(omaan) ja oppimiskykyyn, myös älypuhelimien tarpeellisiin ominaisuuksiin. Mainiosti pärjäisin ilman vihaiset linnut-pelin demoversiota ja sitä kuvankäsittelyominaisuutta jolla saa kuvassa olijalle hatun tai viikset.
Mutta että se ei suostu niin oleelliseen hommaan kuin bloggerin kanssa yhteistyöhön!!!!

Kyllähän jokainen itseään kunnioittava bloggaaja olisi tehnyt koko joulukalenterin etukäteen kuvat hienosti muokattuina, postaukset hienosti ajastettuna ja aloittanut sen näillä eväillä jo elokuussa. Itsetutkistelu ei aina  ole kiva laji.
Sen tuloksena löytyy itsestä ominaisuuksia joita ei kaipaisi. Osa entisiä tuttuja..niinkuin viimetipan ihmisenä oleminen, aivolohkojen suunnittelu- ja ideaosaston ruuhka ja kapasiteettionkkelmat. Uutena tuttavuutena tuli vähän tähän tämä luovuttajaominaisuus.

Joitakin muitakin itsetutkistelun tuloksia olisi listaksi asti.
Itsetutkistelun lisäksi analyyttistä ja empiiristä tutkimusta on tullut tehtyä; omat keksinmurut pöydällä eivät ärsytä niin paljon kuin toisten. Omien kenkien yli jaksaa loikkia mutta muiden kengät kietotutuvat jalkoihin ja aiheuttavat tuskastumista. Pyykki  ja tiski aiheuttavat allergiaoireita riippumatta omistus- tai käyttäjäsuhteesta.

Yksi huomio liittyen itsetutkisteluun...kaikenlainen kesto-alkuinen tavara on nykyisin hurjan trendikästä, ekologista ja olisko vielä jotain muutakin, varmasti.  On kestovaippoja, kestoliivinsuojia, kestosuodatinpusseja ja kestoleivinpapereita. Tulee epäekologinen olo kun tuon listan jälkeen tarkastelee omaa huusholliaan..ei mitään noista käytössä. Iik!
Törmäsin taannoin kestovessapapereihinkin..niitäkään ei meillä ole käytössä.

Ei meillä muutenkaan ole oikein kestojuttuja. Aina kaikki hajalla. Varsinkin kengät. Ja takkien vetoketjut.

Mutta joitakin kestojuttuja meillä on: yhdet kahvikupit ovat niin kestoja että eivät millään lopu. Ei vaikka vähän ärsytyksissään tiskaa. Kestotiski. Kestopyykkikasa.
Ja niin, se itsetutkistelun tuloksena löytynyt kestoärsytys.

Oijoi! Joskus niin kaukana on joulumieli!! Se piilee harmaiden pilvien takana ja maastoutuu mustaan ja märkään maahan niin syvälle että millähän sen sieltä houkuttelisi ja kaivaisi?

Punajuurilaatikolla? Arabialaisella maustekakulla?

Onhan meillä kyllä vielä yksi kesto-alkuinen juttu joka tuo kaikille kimallusta ja valoa  päiviin.  Niin tärkeä.

Kestorakkaus. < 3



( Blogi jatkaa ilman kalenteria aina kun sattuu kaikki kohdalleen..Jouluun on vielä jokunen hassu päivä.  Puuhataan ja pakerretaan, hössötetään ja syödään kaappiin piilotettua suklaata aina silloin kun vähän tahtoo iskeä ressi. )



keskiviikko 10. joulukuuta 2014

Joulukuun 10.

Joulu on erityistä aikaa. Ilmassa leijailee salaisuuksia, on mukavaa kuisketta ja lämpimiä ajatuksia. Pikkulapsiperheissä salaisuudet ovat kamalan jännittäviä! Ja joulunodotuksessa on jotain taikamaista.

Usein joulun taika tarttuu. Onhan se niin mukavaa sen oman tähtisilmäikäisen kanssa miettiä minkälaisessa talossa joulupukki asuu, onko sillä nojatuoli vai sohva, vai tykkääköhän se kuitenkin enemmän kiikkustuolista.

Tontut ovat myös mietittävä asia. Niiden koko askarruttaa, samoin näkö, muistiinpanovälineet ja parrankasvu.

Tänään minä ajattelen erityisesti teitä kaltaisiani kotiäitejä joilla on pirpana tai kaksi, kolmekin tai vaikka useampia siellä kotona rakkaasti sekoittamassa aikuisten turhantärkeätä elämänmenoa.
Pirpanoilla  on monesti joulun alla vielä yksi iso ja askarruttava kysymys: miten kummassa pukki ennättää jouluna lahjoineen kaikkiin koteihin?

Jos teillä on sopivan ikäisiä tähtisilmiä,( tai jos ei ole mutta itseänne kutittava  uteliaisuus vaivaa) niin ihan luvan kanssa ottakaahan pirpanat kainaloon ja katsokaa tämä mukava, vähän jännittävä joulutunnelman nostattaja.
(minulla meni kyllä enimmäkseen lasten ilmeitä katsoessa :) )



Toki tämä video on mainos, mutta se on tässä kohtaa ihan sivuseikka. :)
Siinä on jotain vähän taikamaista..ja onpa siinä vähän viitteitä tonttujen parrankasvukysymykseen ja siihen isoon ja merkilliseen lahjojenjakomysteeriin. :)





tiistai 9. joulukuuta 2014

Joulukuun 9.

Raahessa vietetään Annanpäiviä tänään! Sain eilen vierailla joulumyyjäistapahtuman aattotunnelmissa-kaikki oli valmista myyjien ja vieraiden tulla. Kauniit puitteet olivat Raahe-opiston opettajat sinne loihtineet.

Annanpäivillä on Raahessa pitkät perinteet. Niistä voit enemmän lukea täältä. Mukavia raahelaisia tarinoita löytyy sieltä muitakin. :)

Laitanpas tähän joulukalenterin luukuksi maistiaisia noilta Annanpäivämarkkinoilta-tähän kun mielessänne kuvittelette lisäksi riisipuuron ja kanelin tuoksun, kodikkaan tunnelman vanhassa puutalossa, tuvan täydeltä väkeä ja vieläpä hyvän jouluisen musiikin. kannattaa mennä katsomaan löytyisikö vaikkapa pukinkonttiin jotain mukavaa yllätystä.


Niin, ja hyvää nimipäivää kaikki Annat,
Annet, Annit, Annelit, Annikit, Annukat,
Annikat ja Anut. 
< 3



P.S. tästä pääseet kurkkaamaan viimevuotisia Annanpäiviä..Silloin tuli itse oltua myyntipöydän takana ja alunperin piti olla tänäkin vuonna..aina ei onnistu suunnitelmat eikä toteudu haaveet. Ehkä ensi vuonna. :) 


maanantai 8. joulukuuta 2014

Joulukuun 8.









Uusi otsatukka. 
Arjen pienet hassut jutut.
paljon iloa.

Iloa maanantaihin!

sunnuntai 7. joulukuuta 2014

Joulukuun 7.

Käsityökerhossa teimme marraskuussa enkelikankaita. Haluan teillekin jakaa tämän  käsityövinkin.

Tarvitset muovisia pitsiliinoja/kaitaliinoja, vaahtomuovisen patjanpalasen tai useampia, valkoisia ja tummia puuvillakangastilkkuja, (toki voi tehdä metreittäinkin) kangasvärejä ainakin peittovalkoista ja hopeaa...mustakin yllättäen sopi näihin oikein hyvin.  Lisäksi siipimateriaaliksi mustaa tylliä. Kertakäyttölautasia tai purkinkansia värin alustoiksi.

Tämä kuuluu sarjaan "työpöydän kulmalla tehtävät käsityövärkkäykset". :)



Kuvan pitsiliinan sain lainaksi opelta. Jos joku tietää mistä vastaavan voisi löytää ihan omaksi niin mieluusti saa kertoa. :)

Kangasväriä laitetaan lautaselle, kangaspala asetellaan alustalle ja pitsiliina halutulla lailla siihen päälle. Vaahtomuovipalaseen otetaan väriä ja hitaasti tuputellaan väriä pitsiliinan päältä kankaaseen.

Voi tehdä valkoista valkoiselle, valkoista harmaalle tai mustalle...ja näin joulun alla tuleepa mieleen että valkoista punaiselle kankaalle voisi olla aika ihanaa!

Tyllisiivet teimme siten että samaisen pitsiliinan läpi tuputtelimme valkoista ja hopeakangasväriä kaksinkertaiselle tyllille.  Kuvio ei tule kovinkaan selvästi näkyviin mutta antaa juuri sopivasti elävyyttä ja kimallusta siipiin.


Valkoista mustalle puuvillakankaalle¨



Valkoista harmaalle puuvillakankaalle


Valkoista valkoiselle


Mustaa ja ripaus hopeaa valkoiselle  kankaalle


Enkeli.
Mekko harmaasta painetusta kankaasta, 
siivet kaksinkertaiset.
Vähän vapaalla ompeleella 
piirtämistä :)
ja muutama kultalangalla tehty pisto.

Haaveilen tuolla liinalla painetuista olohuoneen verhokapoista!Ja sohvatyynyistä! Jouluksi!
Valkoiselle pellavalle mustaa ja hopeaa. Sielun silmissä näyttää niin hyvältä. :)


Ihanaa toista adventtisunnuntaita teille kaikille!
Joulu tulee. :)

lauantai 6. joulukuuta 2014

Joulukuun 6.

Lapsilta oli kysytty koulussa mitä itsenäisyys oikein tarkoittaa ja mitä se heille merkitsee. Pohdimme asiaa vähän yhdessä ja olipas siinä ajattelemista! Aika harvoin tulee pysähdyttyä tämän asian ääreen.

Mietimme että ainakin se tarkoittaa omaa maata,kotimaata. Omaa kieltä jota saa puhua,lukea ja kirjoittaa, ja jolla tulee ymmärretyksi. Puhuimme me sodastakin,siitä millaista oli joskus ennenvanhaan ,mitä kamalaa ja murheellista monet mummot ja papat ovat kokeneet ja miten me saamme sen muistaa ja pitää arvossa. Puhuimme vähän uutisista, maailman ihmisistä jotka elävät sotien keskellä. Enemmän me puhuimme kuitenkin rauhasta -miten tärkeää ja onnellista meillä on nyt. Meillä on maa jossa halutaan pitää huolta kaikista, annetaan kaikille sama arvo ja samat oikeudet.

Me puhuimme kouluista, opettamisesta ja työpaikoista. Mietittiin ambulansseja ja poliiseja, muisteltiin minkälaista oli neuvolassa tai sairaalassa.
 Ajateltiin että on hyvä kun on ihmisiä joita kiinnostavat semmoiset asiat kuin verot ja se että kaikille olisi töitä ja ruokaa.

Me mietittiin että on meillä hyvä maa,tämä Suomi.

Me tehdään kakku ja sytytetään kynttilä. Ajatellaan miten mukava meillä on täällä- koivujen ja järvien, merenrantojen ja tummien kuusten maassa.

Hyvää Itsenäisyyspäivää,suomalaiset!

perjantai 5. joulukuuta 2014

Joulukuun 5.

Joulukuussa juhlitaan!  Vietetään pikkujouluja ja juhlistetaan itsenäisyyspäivää. Kun kutsutaan vieraita on kiva tarjota jotain oikein hyvää, herkkua. :)

Meillä on  juhlissa tarjottu joitakin kertoja suolaisena herkkupalana  näitä näppäriä rullia. Näitä voisi tarjota vaikka linnanjuhlien vastaanotolla, kotisohvalla napostellen.

Rullat on tehty tortillalevyistä. Ne ovat mukavan ohuita ja notkeita! Lisäksi ne ovat sopivan mietoja maultaan joten niihin sopivat monenlaiset täytteet.

Näissä rullissa on täytteenä savuporotäyte. 

Ohje on vähän summittainen, sitä voi soveltaa vähän maun mukaan ja saatavilla olevien aineidenkin mukaan.

savuporotuorejuustoa
maustamatonta tuorejuustoa
kermaviiliä
tuoretta persiljaa silputtuna
mustapippuria
savuporoleikkelettä pieneksi silputtuna
punaista paprikaa pieninä kuutioina

Kaikki ainekset sekoitetaan, jos tahna on liian paksua sitä voi notkistaa lisää kermaviilillä tai ruokakermalla. Täyte levitetään tortillalevylle, rullataan ja rulla kääritään kelmuun tiiviiksi paketiksi. Rullat laitetaan pakastimeen, leikataan kohmeisina sopiviksi suupaloiksi.

Lohitäytteellä nämä ovat myös todella maistuvia!


Mitäs teillä tarjoillaan  omien linnanjuhlien kutsuvieraille? :)

torstai 4. joulukuuta 2014

Joulukuun 4.

Näinä päivinä saattaa olla ajatuksissa pyörimässä joulupukinkonttijutut. Käsityöihmiset haaveilevat itsetehdyistä...mutta niille tahtoo olla joskus vaikea raivata tilaa ja aikaa-ja päänvaivaa tuottaa vaikkapa kankaan leikkely siten että tarkat silmät eivät hoksaisi. Semmoisessa tilanteessa voisi olla kiva äiti ja ja kaivella netin uumenista jotain mukavaa joka kiinnittäisi tarkimpien silmien huomion ja jos oikein onnistaisi voisi tehosekoitinkin nauliutua paikoilleen pikku hetkeksi...

Seuraava linkki  saattaakin olla monelle teille tuttu paikka vierailla! Sieltä löytyy ihania lapsenmielisiä lapsille tehtyjä juttuja. Mukavaa tarinointia, kaunista ja laadukasta musiikkia ja käsityöihmisille paljon katseltavaa hahmoissa, taustoissa ja lavasteissa. katsokaapa niitä sillä silmällä!

Taitavia tekijöitä! Pikkumiehen kummisetäkin siellä mukana tekemässä. :)





 


keskiviikko 3. joulukuuta 2014

Joulukuun 3.

Meillä Ketunpesässä on ollut monelaisia joulukalentereita vuosien varrella. Joskus on askarreltu pitkän kaavan mukaan, joskus ripusteltu oksankäkkyrään lappusia joissa lukee herkkupalan kätköpaikka ja monena jouluna on menty kaupan suklaakalentereilla. Kaikki ovat asiansa ajaneet vallan mainiosti! Aika usein kalentereille on käynyt höpsösti ja viimeiset luukut tai pussit ovatkin olleet vajaita tai tyhjiä...

Tänä vuonna tytöt   ompelivat kangaspussukoita, numeroimme ne, kaivoimme nauhalaatikosta rusettivärkit ja kiinnitimme nauhaan. Nauha punottiin villalangasta. Tuli kiva! Oli niin mukavaa kun tytöt innostuivat ja omatoimisesti värkkäsivät  ihanan kalenterin. Nyt sopii pussukoihin kaikille pikku yllätykset. :)

Joulukalenteri on tärkeä osa joulunodotusta. :) 




tiistai 2. joulukuuta 2014

Joulukuun 2.

Joulukuussa  kynttilät tuikkivat valoaan ihan tavallisiin arki-iltoihinkin!  

Sekalainen kokoelma pihapöydälle koottuja lyhtyjä on ilahduttanut jo syksyn pimeinä iltoina, mutta nyt joulutunnelmissa lisäiltiin pöydän koristeiksi havuja ja valoköynnös. 




Tästä linkistä näet pihapöydän syysasussaan. :)

maanantai 1. joulukuuta 2014

Joulukuun 1.

Joulukuu.
 
Pitkän pimeän jälkeen 
tuikkii tähden valo. 

Kodit pukeutuvat  juhlaan
vähitellen
kukin,
kynttilöin.
Liekissä menneiden joulujen kuvat.

Lasten silmissä tulevat.

Joulukuun hämärässä 
kirkkaat päivät 
häikäisevät.

Korsi kantaa lumen valoa,
näyttää tietä
 Joulun tulla.