torstai 23. kesäkuuta 2011

ihmettelyä

Enemmän kuin hämmästyneenä olen seurannut yhdessä kivassa blogissa  olevaa keskustelua kommenttien tyylistä, kritiikistä ja muusta blogikommentointiin liittyvästä. Tuon blogin kirjoittaja kirjoittaa minusta oikein mukavasti, nasevasti ja hauskastikin omasta perheestään, jakaa meidän lukijoiden iloksi huippuja ideoita ja kuvia remonttitouhuistaan ja muutenkin saan sieltä aina hyvän fiiliksen kun käyn lukemassa. Joku kommentoija on kuitenkin kirjoitellut arvostelevia kommentteja ei niinkään sisutamisesta, remontoinnista yms vaan siitä että miten kirjoittaja viitsii levittää elämänsä näin julkisesti yms.... !

Pistipä miettimään.Kyllähän varmaan jokainen joka pitää blogia miettii välillä minkäverran "esittelee" kotiaan ja perhettään,mitä kertoo itsestään ja elämästään, mitä haluaa kertoa omista arvoistaan ja mielipiteistään.

Eräs ystävä kysyi minulta kerran että miksi ihmeessä pidät blogia? Jäin silloin miettimään että niin, miksi? Ajattelin että tämä on yhdenlainen päiväkirja, talletan tänne tunnelmia ja tapahtumia, kerron omasta harrastuksestani ja kirjoitan juttuja, koska pidän siitä.Se mikä tekee tästä blogiharrastuksesta mielestäni aivan erityisen on kommentointi ja vuorovaikutus. Sitä ei olisi jos kirjoittaisin tätä vihkoon tai paperille....tämä nettijuttu sosiaalistaa välillä yksinäistäkin kotiäidin työtä.

Se mitä minusta ja peheestäni lukee tässä blogissa on vain pintaraapaisu elämästämme. Se mitä kirjoitan, ja mikä mielikuva teksteistä minusta välittyy on kuitenkin vain pieni osa minua.. Mutta kyllähän te sen tiesittekin. :)

Kommentointi on bloggaamisen suola ja sokeri. en usko, että kukaan bloggaa pelkästään  kiitosten ja kehujen toivossa omia tuotoksiaan olivat ne sitten ompelun, leivonnan  tai sisustamisen saralla. Kun itse iloitsee aikaansaannoksistaan, niin todenäköisesti samanhenkiset lukijatkin pitävät niistä, kertovat sen jos haluavat ja jos eivät pidä, ehkä eivät kerro. kirjoittavat sitten jotain muuta. Miksi  itsekkyyden, sanon-jos-minua-huvittaa-kulttuurin,ja ilkeilyn pitääkin rantautua mukavaan harrastukseen? Onko pakko seurata semmoista blogia jonka kirjoittajan tyylistä ei pidä?

Tällä kaikella vuodatuksella en  nyt tarkoita sitä että teidän pitäisi kauheasti  miettiä mitä tänne kirjoittelette. :)
Kunhan vain pohdiskelen tätä bloggaamisen syvintä olemusta...Koen että olen saanut tästä blogitouhusta väriä elämään, uusia kivoja ystäviä ja rohkaisua ja kannustusta harmaina päivinä. Toivon myös että te entiseen tapaan kehotatte jättämään lattiat pesemättä, unohtamaan stressit ja muut harmit ja annatte vinkkejä ompelujutuissa ja jaatte perheyrityksen pyörittämisestä koituvia juttuja. :)

Harmittaa tuon mukavan blogin kirjoittajan puolesta.

-hanna-

10 kommenttia:

  1. Kateelliset ja aina-oikeassa-olevat meillä valitettavasti on aina joukoissamme. Älkäämme kuitenkaan laskeutuko heidän tasolleen vaan pidetään kirjoittamisen ilon lippu korkealla.

    Olen NIIIIN samaa mieltä kanssasi ja toivon että jatkossakin saan nauttia elämänmakuisista tarinoistasi :)

    VastaaPoista
  2. Just nuin! Hanna, tuli yks runon pätkä mieleen kyselijöille ja tietenkin meille kaikille: "Kaikkea ei tarvitse selittää ja perustella, että jää tilaa elämälle" En muista kenen runoutta. t.pirta

    VastaaPoista
  3. kummitäti: juuri tuossa se piilee, homman juju-kirjoittamisen ja jakamisen ilo. eli lippu salkoon :)

    Pirta: hyvä ajatus! elämä on toisinaan nimenomaan semmoista ettei sitä voi eikä tarvitse selittää. toiset asiat vain tuntuvat enemmän elämältä kuin toiset. :)

    VastaaPoista
  4. tähän pirtan värssyyn liittyen ja opettajana minua koskettavana haluan jakaa erään lukemani aforismin: "Monta asiaa olisin ymmärtänyt ellei niitä olisi minulle selitetty." :)

    intuitiota ei saisi tukahduttaa eikä varsinkaan ohittaa

    VastaaPoista
  5. Kummitäti: aivan....tuo pitäisi muistaa näiden pienten kotiopetettavien ;) kanssakin ...

    tunne on tärkeä-sen vain joskus tietää että noin se on-eikä sille ole sen kummempia perusteluja.
    ja sen pitää joskus riittää.

    koetanpa painaa tuon ajatuksen jonnekin otsalohkoon,kohtuullisen lähelle noudettavaksi tiukan paikan tullen :)

    VastaaPoista
  6. Eihä me ny bloggaamista lopeteta... eihän.. :)
    Ei voi mittää jos kaikki ei tykkää meijän kirjotteluista. Tiiän, että lukijoita käy paljon enempi mitä kommentteja jätetään.. se on harmillista!
    Meillä bloggaajilla on viikonpäästä tapaaminen... la klo 13.00 työvoimatoimiston edessä.. tervetuloa!
    Oikein mukavaa juhannusta!

    VastaaPoista
  7. tapaamista odotellessa,ja jännitellessä:)Noita epämääräisiä kommentoijia aina riittää täällä blogistaniassa,mutta antaa heidän olla rauhassa.Joku vain ei ole omaan elämäänsä tyytyväinen ja se paha mieli pitää purkaa sitten jollekulle toiselle,ikävä kyllä!
    kirjoitteluahan sää et lopeta,oon niiiiiiiiiiiiiin valtavasti saanu arkeeni voimia ja positiivista mieltä kirjoittelustasi,ettei sanat riitä sitä kertomaan!
    Kiitos kuuluu mummolle,että eksytti minut blogiisi;)

    VastaaPoista
  8. Mummo: ei suinkaan :) lopeteta, vastahan minä olen päässyt alkuun. :)

    kommentoinnit on kivoja , mutta ei sitä oikein voi ketään siihen velvoittaa eikä pakottaa,:) toki joskus olisi kiva tietää ketä ne ovat jotka käyvät lukemassa. :)

    pitääpä muistaa tuo tapaaminen. :)

    suvi: niinpä, tapaamista odotetllessa :)
    niin, vaikka sitä kuinka ajttelisi että antaa olla mutta kyllä luulen että silti se kirpaisee..

    en minä henkilökohtaisesti ;) ole lopettamisaikeissa, mutta kaikenlaista mietin kun luin tuon toisen bloginpitäjän ajatuksia.
    ja kiitos, mukava jos joku saa hyvän mielen näistä sepustuksista!:)

    VastaaPoista
  9. Samoilla linjoilla täälläkin, minusta on aivan ihanaa lukea teidän ihania ja elämänmakuisia blogeja, vaikka minulla ei omaa olekaan (ainakaan vielä :)). Tiedän blogin, josta kerroit - tosi sääli, että se jäi tauolle - nasevaa tekstiä todellakin ja inspiroivaa ja kaikkea mahdollista. Kuin myös sullakin Hanna, media on menettänyt sinussa nasevan journalistin, mutta ei siinä hätää, piristätpä näin meitä monia äitejä ja varmaan toki muitakin ;). Jatka samaa rataa, aion pysyä lukijanasi edelleen :).

    VastaaPoista
  10. anonyymi :) journalisti kuulostaa kyllä tosi hienolta! :D

    piristykset ovat sitten ihan molemminpuolisia-kiitos vain. :)

    VastaaPoista