maanantai 18. helmikuuta 2013

viikkoraportti

Huh sentään kun mulla olis asiaa keskikokoisen romaanin verran! Parinviikon päivitystauko saaa aikaan sen että asiantynkää olisi joka osa-alueella,ja kaikenmaailman ajatuksia pääkoppa pullollaan. Sekä vuodatuksia että asiapitoista paasausta..ehkä joku valopilkkukin saattanut sekaan eksyä.  :) Mutta yritetään pysyä kohtuuden rajoissa...

Käsityörintamalla ennenkaikkea värjäämisiä, uusilla  reaktiiviväreillä on värjätty harmaita, oransseja, sinisiä ja merenvihreitä tilkkuja, sekä iki-ihania punajuuren- ja vadelmanpunaisia.Oih  mitä väriterapiaa..tosin en laidastakaan tiedä mihin noin voimakkaan värisiä tilkkuja ja pitsejä käyttäisin...mutta jospa vanhan kansan viisaus "aika tavaran kaupitsee" toimisi tässäkin asiassa.
Mukavaa puuhaa, pienen mittakaavan askartelua kotihommien lomassa.
Muutama kirjontatyökin on ollut työn alla, yksi ihan valmis ja pari keskentekoista. Kuvia huonosti. Päivännäöllä ei muista ja illalla ei saa kunnollisia. ja muutenkin olisi niiiiiiin mukava saada kunnollisia kuvia ihan itse otettua, kun hovikuvaaja on koulunsa kanssa sen verran kiireinen ettei valoisaa aikaa tahdo riittää bloggarin tarpeisiin. :)

Käsityöpuolen juttuihin kuuluu myös kässäkerholauantai...päivä oli jälleen kerran u-s-k-o-m-a-t-o-n. Tuotokset eivät ihan niiin, no uskomattomia mutta tulipahan kokeiltua. Nyörin ompelua...puuvillalangoista ja kaikista kummallisista hulpioista.Ei ihan minun lajini, ehkä. Lauantaista jäi päälle kaamea ompelukutku. Sielun silmät ovat ihan ylirasittuneet ja se yksi linkkisivu on pakko avata  useasti päivän mittaan...sitä toista linkkiä en vielä tohtinut edes katsoa...menisi pian yöunet. Silkkitilkkuja, sileää samettia, kiiltäviä kirjontalankoja ja muuta kummallista on ilmaantunut tarvikehankintalistalle..:)

Reissussakin on käyty.Muutaman päivän irtiotto kotiympyröistä teki hyvää! Mökkiloma luksusmökillä kylpylöineen, merenrantoineen ja eväineen tuli tarpeeseen. Hyvä seura tietenkin isona plussana reissun saldossa. :)
Opin jopa virkkaamaan isoäidinneliöitä! Ompelukoneen jätin kuitenkin kotiin...vaikka pakatessa oli hieman vieroitusoireita kun ei yhtään kapsäkkiä eikä kangastilkkua tullut mukaan...ja tottapuhuen jos olisin ollut omalla autolla niin olisin salakuljettanut ompelukoneen ja jotain muuta rekvisiittaa.. :)

Perhepoliittisella rintamalla ainakin  tupinaa ja paasausta, pyykkivuorien siirtelyä paikasta toiseen, paistinpannuja ja kattiloita, märyä ja kiukuttelua lähinnä  kolme- viisi- ja neljäkymmentäyksivuotiaan toimesta, viemistä ja tuomista, hakemista ja hukkaamista. Väsymistä, huonoja nukkumisia, vähän ahdistustakin.
Vaatehuolia, nimeämättömiä huolia, ja mahtuupa joukkoon aika läjä ihan tiedossa olevia huoliakin.

Kuitenkin joka välissä pienten ihmisten hupaisia juttuja, isompienkin, ilo isompien lapsien kasvusta ja kehityksestä,yhtenä perjantaina  juhlallinen sotilasvala ja hämmästys ajan kulusta. Englannin opiskelua lukiolaisen kanssa.  Mukavia kahvihetkiä, yllätysvieraita, aurinkoisia päiviä ja punaisia poskia, minullakin. Päiväunia. Kirpputoreja, löytöjä, suunnitelmia.
Runebergin torttuja,  laskiaispullia, juustosämpylöitä, hitaita aamuja.

----------

Ystävänpäiväkin tuli, oli ja meni.. Olen saanut ihania toivotuksia, ajatellut aika monia teistä.. ajatellut lämpimiä ajatuksia. Ilman ystäviä olisi tämä kulunut syksy ja talvi ollut varmasti  mustempi ja pitempi ja kuluneet harmaat päivät astetta tummempia. Te olette tuoneet kultareunoja arkisiin päiviin, iloa ja valoa elämään. Kiitos, ystävät lähellä ja kaukana. 

Ilo on lintu, joka jättää jälkeensä laulun kaiun,
josta tietää että se oli ja on.
Niinkuin ystävä
koskaan kokonaan lähtemättä.

---------



 Tässä kuvassa osia siitä valmiista vapaaompelutyöstä.  Ompelus on malliltaan hankala kuvattava, pitkänomainen ja kapea, ja siitä ei edes ole vielä olemassa kokonaiskuvaa..kunhan saan semmoisen otettua tai otatettua..niin laittelen jossain välissä. Työssä käytetty kuvansiirtoa, organzaperspektiivitekniikkaa (omakeksimä nimi tuolle koukeroinnille...),itse värjättyä pellavaa, siskonkin värjäämiä pellavatilkkuja,   itse leimattua kivikangasta,vapaata konekirjontaa tuossa lähes tunnistettavassa merilintulajissa...josta olen muuten aika ylpeä. :)  Lisukkeina vanhaa verkkoa ja yläpaulaa.  

Tähän työhön upotettu monia rakkaita ja kipeitä muistoja. Terapiaompelus.







12 kommenttia:

  1. Voihan terapiaompelus, kun oot värkännyt yhtä sun toista ihanaa. Merilintukin on tunnistettavissa ;) Valoisia päiviä toivottelen täältä kaaoksen keskeltä :)
    -Katri-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. värkkäyksen voimin mennään päivästä toiseen...niin se kuule on. :)
      kiitos valoisista päivistä...sinne remppapinnoja ja kaikkea muutakin tarpeellista! :)

      Poista
  2. Miten kauniita nuo kankaat ja kuvat ovatkaan ja tarinointi yhtä elämänmakuista kuin aina ennenkin.

    Olet sinä eri velho!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitos! tämä on semmoista erilaista ompelua, tunnelmista ja tarinoista joksikin kokreettiseksi..jos joku olisi sanonut muutama vuosi sitten että nyherrän kaikkia tämmöisiä en olisi ikinä uskonut. Mutta onneksi olen löytänyt tämän! Ja sen innostavan porukan jossa näitä puuhataan ja opetellaan kaikkea mieletöntä, tekniikkaa ja materiaaleja. :)

      Poista
  3. Edelliseen vastaukseesi vielä, että niin sitä vaan löytää itsestä uusia juttuja ja taitoja kun vaan lähtee kokeilemaan. On aivan huippu kun olet löytänyt tuon ihmeellisen maailman, jossa voit taitojasi käyttää. Onko lintutyö sama mistä olet aiemmin blogissa laittanut kuvaa vai joku uusi? Näyttää tosi hienolta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. näinhän se on, ei tiedä tykkääkö/osaako jos ei kokeile..lintutyö ei ole tainnut oll aikaisemmin blogissa..mutta olet tainnut nähdä sen puolivalmiina ihen livenä. :) ei silloin ehkä ollut tuota lintukirjomusta siinä.usein on käynyt niin että muutaman päivän makustelemisen jälkeen työhön on tullut jotain uutta tai muuttuuihan toisennäköiseksi. näissä töissä on olemassa semmoinen viimeisen piston syndrooma, jossain vaiheessa pitää vain päättää että nyt se on valmis. :) ja saattaapa se silti vielä mennä joiltain osin uusiksi. :)

      Poista
  4. Voi että on ihana työtä sinulla. Milloin minä jaksan uppoutua taas esim. tuollaiseen ihanaan mitä sinä Hanna olet saanut aikaan.Katotaan sitten joskus kun vireys saavuttaa. Hyvää jatkoa Sinulle taiteilija.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. voi kiitos mumma :) jos vain jaksasit joku aamu tulla tänne ketunpesään niin uppouduttas yhessä :)

      vireyttä ja voimaannuttavia päiviä sinulle...

      taiteilija ei tunnista itseäään tästä mutta kiitos siitäkin. :)

      Poista
  5. On kyllä aivan mahtava tuo terapiatyösi! Ja tuo sana organzaperspektiivitekniikkaa, se on hieno! Tuijotin sanaa aikani ja mietin, että pitäisikö minun osata tuollaista...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. osaat sinä :D sille varmaan on joku ihan selkeämpi ja kuvaavampi nimikin :D

      terapiatyöt ovat siitä hankalia esiteltäviä ja avattavia kun niissä on niin paljon henkilökohtaista, tunnetta ja ajatuksia. mutta tykkään kyllä tästä...ihan sen ulkoasustakin, se jotenkin onnistui, jopa vähän näyttää siltä kuin sielun silmilläkin. :)

      Poista
  6. Vastaukset
    1. kuulostaa turhan hienolta kyllä. :) ihan vaan värkkääjä. :) jotenkin tässä "lajissa" yhdistyy niin mukavasti kaksi minulle mieluista tekemistä, piirtäminen ja ompeleminen. jollain lailla vähän niinkuin ompelukoneella piirtämistä. :) samoin tykkään hurjasti sommitella noita juttuja, kaikkia yksityiskohtia lisäillä vähän liiankin kanssa. kannattaa kokeilla, sinulta varmasti syntyisi vaikka mitä kun olet niin mahdottoman taitava ompelija!

      Poista