keskiviikko 12. marraskuuta 2014

inspiraatiota etsimässä

Toisinaan on hitaampi tarttumaan ompeluksiin ja muihin käsityöllisiin juttuihin. Saattaa olla että olisi aikaa, materiaaleja ja kaikkea tarvittavaa...mutta puuttuu oleellinen, inspiraatio.  Silloin se ei luonnistu, ei sitten millään. Kyllähän sitä jonkun pakkopullavetoketjun juuri ja juuri vaihtaa...mutta ompelun iloa ei siitä löydä. 

Inspiraatio on yllättävä-se voi iskeä kaupan kassajonossa, jonkun  takin hienosta leikkauksesta joka yhtäkkiä hyppää verkkokalvoille ihmispaljoudesta tai vaikka kauniista lettikampauksesta joka vaatii jollain tavoin pääsyä ompelukseen. 

Vaateompeluksiin  inspiraatioita löytyy monista kaupoista, kuvastoista ja lehdistä. Joskus ne jäävät aivojen käsityölokeroihin muhimaan pitkäksi aikaa ja sitten putkahtavat ulos-eikä aina  edes tiedä eikä muista onko idea oma vai lainattu. 
Aplikointeihin ja muihin krumeluureihin löytyy ideaa ja inspiraatiota satukirjoista, lasten piirroksista...ja vaikka mistä. Kun vain huomaa. :) 

Kirjontaompelusten parissa puuhaillessa, tunnelmien ja tarinoiden kankaalle siirtämisessä inspiraatio on aivan huippuluokam kumppani. Ilman sitä on vaikea saada työhön oikeaa sydäntä ja aikaa kuluu turhaan miettimiseen palasten ja yksityiskohtien paikoista. Inspiraation jyllätessä palaset loksahtelevat paikoilleen ihan itsestään, sielun silmät ovat yhteistyössä käden kanssa ja uusia ideoita syntyy niin että käsityökaistalla on ruuhkaa. 

Inspiraatio on ihana! Se antaa voimaa arkisiin puuhiin siinä ompelukoneen ja silitysraudan ohessa, tiskit ovat vain taukojumppaa ja pyykit menevät lauleskellen kuivumaan. 

Harmillista että inspiraatio piileskelee minua nykyisin turhan usein. Sen huomaa siitä, että pyykkiä ripusteleva henkilö ei laula, tiskit seisovat pöydällä useinkin niin kauan että astiat lähes loppuvat kaapista ja että keskeneräisiä käsitöitä on siellä ja täällä. Ne odottavat...

Mistä voisi etsiä inspiraatiota? Voiko sitä etsiä, tuleeko se vain kun on tullakseen? Miten saisi otolliset olosuhteen inspiraation tulla? Sitä jo niin kaivataan täällä...

Yksi keino etsiä tietä inspiraation luokse on aika. Aikaa  ajatella, suunnitella ja hypistellä.  Aikaa lukea kirja. Aikaa vaikka selata pinterestiä aistit avoimina ja aikaa olla jouten. Kauhean kiireiseen elämään inspiraatio ei löydä tietään kovin helposti. 

Minulle hyvä keino etsiä inspiraatiota kirjontaompeluksiin ovat valokuvat. Uppoudun (se aika!) kuvakansioihin ja tallennan omaan kansiooni ne  joista herää ajatuksia. 

Nyt tarvitsisin pariin työhön ideoita ja ajatuksia erilaisista väriharmonioista,töiden pohjakankaista ja ajan kulumisen kuvaamisesta.

Pintoja, struktuureja, liikettä ja kontrasteja. Yksityiskohtia, harmoniaa, tunnelmia.  Muistoja, näkökulmia,patinaa ja kauneutta. Niitä löytyi syyslomareissun kuvista. Niitä oli paljon. 

Selaan näitä tässä nyt aina tilaisuuden tullen...ehkäpä se ihana innostus löytää tänne ihan näinä päivinä! Toivottavasti sinunkin luoksesi. :)


















10 kommenttia:

  1. Luovuus alkaa kuulema joutilaisuudesta! ;)
    Siitä, että lakkaa pinnistelemästä ja yrittämästä. Että antaa aikaa itselle ja ajatuksille putkahdella esiin...Joskus ne inspikset tulevat yöllä tai siinä hetkessä , kun on paljon muutakin tehtävää...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kyllä se luovuus varmasti juurikin sitä vaatii. :) minusta tuntuu että inspiraatio on enemmän sellainen tupsahtelija, se tulee kun on tullakseen, ilman joutilaisuuttakin...ja nimenomaan joskus aika pahaan aikaan muita hommia silmälläpitäen. :)

      Poista
  2. Aiempi kommenttini meni varmaan jonnekki avaruuteen :) Aattelin vaan muistuttaa että aina niin inspiroiva (unettavan rentouttava) amme odottaa kylpijää ;). Kun aikaa löytyy niin hurrauta lillumaan :) T jl

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ai ihana, kiitos! melkein pitäisi laittaa kalenteriin (vähintään)yksi amme-ilta. :) yritetään järkkäillä...

      Poista
  3. "Pakkotehdä"-jutut tuntuu syövän ispiraatiota ja innostusta. Niin ja aikapula. Noita molempia tuntuu tällähetkellä itellä(kin) riittävän. Välillä päivällä huomaan ajattelevani; olisipa kiva koettaa tehdä tuommoista tai tämmöistä ja, että illalla lasten mentyä nukkumaan sitten aloitan. Vaan iltaisin sitä huomaa olevan aikalailla väsynyt ja tekemiset siirtyvät... Mutta olen myös huomannut senkin, että tosi-ispiraatio saattaa välistä tulla tupsahtaa ihan yllättäen ja silloin sitä repii aikaa sen toteutamiseen vaikka väkisin :)
    On muuten taas niin kauniita kuvia, että piti katsoa ne useampaan kertaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. minulla tahtoo ideat rönsytä ja lennellä ja niitä surraa kyllä mutta toteutukseen pääsee valitettavan harva. mikähän siinäkin sitten oikein on...huoh. tosi-inspiraatio on parasta...silloin kyllä tulee valmista. ja hymy huulilla.

      kuvat olivat minustakin niin sykähdyttäviä...oijoi. jotain semmoista mitä kaipaa.

      kiitos sinulle kommentista. :)

      Poista
  4. Mahtavat kuvat, rosoisen kaunista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitos. :) se olikin hyvä sana, rosoista. Se jotenkin minua kiehtoo, tuommoinen vanha ja kulunut. ja vähän ränsistynyt. elämää nähnyt.

      Poista
  5. Kiitos! Sanoitit ihanasti sen syyn, miksi en mielelläni ompele mitään tilauksesta. Tilaustyö on toisen sanelema, jopa pakollinen. Siis vailla tuota ihanaa inspiraatiota ja sitä tekemisen olotilaa, jossa aika, väsy, nälkä ja muut elementit ja tunnetilat katoavat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on kyllä totta...tilaustyön täytyy olla tooooosi inspiroiva tai jotain että siitä saisi saman ilon kuin inspiraatio-ompeluksesta. Välillä niin kaipaan sitä hurahdusta...sitä odotellen. :) kiitos sinulle, Kartiina!

      Poista