torstai 26. tammikuuta 2012

rinsessatuhatjalkainen ja muuta mukavaa

Uutisia ompelukoneen äärestä! Niiiin mukavaa oli saada jotain aikaiseksi sillä rintamalla, alkuun kun pääsi ei olisi malttanut lopettaa...näinhän se menee. Toivottavasti draivi säilyisi joitakin aikoja tästä eteenkinpäin. Aika kuluu mukavasti ompeluhommia suunnitellessa, kotihommat luistavat sutjakammin ja taitaa olla koko äitipaketti paremmin/helpommin käsiteltävä silloin kun ompelukoneet laulavat. Ja äiti. :)

Uutinen on siis niin suuri että se käsittää peräti yhdet housut. :) Näiden yhteydessä voisi puhua kierrätysterapiaompelushousuista, sillä kangas on isoveljen vanhoista, tosin käyttämättömistä collarihousuista, kaava ihan tekijän omasta päästä, (sen valitettavasti huomaa)aplis ensimmäisestä tilkusta mikä käteen sattui ja ompelulankakin se mikä koneessa sattui olemaan. Terapiaa näissä on se että oli se IHANPAKKO. Kunhan jotain. Tiedättekö tunteen?

Apliskuvio on toteutettu housujen käyttäjän toivomuksen mukaan. Toiveena oli vaatimattomasti rinsessamato. Ensin oli totaalinen blackout mutta sitten tuli idea jostain raidallisesta kruunupäisestä luikerosta. Ja eikun hommiin.  Luikero asettui housujen sivusaumaan molemmin puolin, siis eteen ja taakse. Ensimmäistä kertaa kokeilin vaatteeseen tulevaan aplikseen sprayliimaa. Olen käyttänyt sitä aikaisemmin onnistuneesti noissa vapaaompelujutuissa, ja olipas tosi kätevää myös tässä touhussa. Ihanaa, hyvästi liimaharsojen silittäminen!!!

Aplistilkku on Marimekon raitatrikoota, tilkkuun  on ensin silitetty kangaspohjainen tukikangas, sen jälkeen piirretty kuvion ääriviivat ja sitten vasta leikattu matonen irti.Mielestäni on helpompaa tehdä näinpäin, varsinkin kun kuvio on tarkoitus tehdä "lirusta" kankaasta. Suhaus sprayliimaa matosen nurjalle , asettelu oikeaan kohtaan ja sama kruunulle. Kruunu on yhdestä paitapuseron kauluksesta kun siinä oli jo valmiiksi kunnon tukikangas :P ja olihan se tietysti rinsessaisen värinen, kait. Sitten housujen nurjalle kuvion alapuolelle irtirevittävä tukikangas, ja sitten kuvio kiinni. Tässä tapauksessa koneessa olleilla keltaisilla langoilla...


Jotenkin se näytti tässä vaiheessa aika kököltä. Jotenkin liian säntilliseltä ja äkkiväärältä noitten keltaisten siksakkien kera.  Vähän piti sitten surruuttaa siihen vapaaompelulla kiemuroita...ja lisäillä matoselle jalat.


Taskun (jossa on "kirjottu" kruunu) kiinnitin vapaaompeluinnostuksessa myös noilla kiemuroilla. En tiedä tykkäänkö. Entä te? Mutta olkoon nyt siinä kun kerran sattui semmoinen tulemaan. :)


Helmin mielestä kruunupää oli ihan kiva ja sehän on myös ihan tärkeää. :) Parempia sovituskuvia täytyisi ottaa vähän valoisampaan aikaan...ja uupuu näistä muutama koristenappikin. :)  

Ompeluinnostuksen aiheuttamassa flow-pyörteessä sain kokeiltua myös omakuvan  kirjomista.  Pikkusisko -blogissa olikin jo ehditty sitä kokeilemaan...ja sieltä inspiraation saaneena kokeilin  farkunlahkeeseen kirjomista minäkin. Ja sillä samalla keltaisella langalla  :D  kuin rinsessatuhatjalkaisen tikkaukset.  Aika jänskää hommaa. :) Tätä pitää kyllä harjoitella enemmänkin... :)


Että semmoista kaikenlaista. Ja nyt kyllä tämä kuvienlataamisen hitaus alkaa olla aika lähellä kipupistettään  joten luovutan...pari kuvaa jäi vielä jemmaan mutta ehkä ensi kerralla. 

-hanna-

9 kommenttia:

  1. ihanat,aivan ihanat housut!Kelpaa noissa kulkea vaikka missä:)Ja tuo omakuva on ihan uskomaton,ihan on tekijänsä näköinen:)
    Justiisa sitä terapia-ompelua,mitä oot olluki vailla!Ja väristä ei väliä,toi keltanen on muuten piristävä väri!
    Taatusti uniikki tuote!

    VastaaPoista
  2. Onpa näköinen omakuva, mun taidoilla ei taitais tulla kuin tikku-ukkoja! Aika ehtiväinen pienimmäinen teilläkin :D Meillä oli pienimmäinen eilen löytänyt mun vuosia vanhoja posliinimaaleja (kokonaisen lukuvuoden oon sitäkin joskus harrastanut) ja värittänyt esikoisen pöydän punaiseksi. Onneksi se oli jauheväriä joka lähti imuroimalla pois! Täällä pitäs vissiin tarttua imuriin ja moppiin, kiinnostus ei oo huipussaan mutta reipasta päivää sulle ja mulle :)

    VastaaPoista
  3. Terapiaompelu tosissaan.. jäis tältä mummolta tekemättä.
    Omakuvasta tunnistaa sinut, siis onnistunut! Hyvä sinä!

    VastaaPoista
  4. Ai se oli noinkin iso tuhatjalka :). Hieno! Mihin meinaat omakuvan käyttää? Passais juurikin farkunlahkeeseen :).

    VastaaPoista
  5. Tuo on tuttu tunne, että jotain on pakko ommella... Oli kangasta tai ei. Varsinkin jonkun suuren asian kynnyksellä pitää purkaa paineita ompelemalla jotain kivaa.

    Hieno on rinssessamato kyllä!!!!

    Terveisiä Mökkikylästä,

    VastaaPoista
  6. Välillä vain on ihan pakko tyhjentää aivot ja antaa mennä. Housuista tuli hienot, olisiko niistä kokonaiskuvakin? Kiva käydä täällä tutkailemassa, itse olen tekstiilipajassa missä päästiin nyt keväällä kirjomaan koneella. Mukavaa touhua, meinasin vain viimeksi pyörtyä kun niin keskittyneesti surruuttelin ilman taukoja. Liekö jäänyt hengittäminenkin väliin. :D

    Juuri leikkelin ison kasan housuja aikomuksena vain surruuttaa ne kasaan mutta nyt jäin miettimään pitäisikö niihin sittenkin jotain kuviota tehdä.

    VastaaPoista
  7. No jopas olet saanut taas aikaiseksi. Niin ihana prinsessamato, en ihmettele vaikka Helmi tykkää. Ja tuo sun kuva on tosi hieno.Se eilinen viesti oli tullut joskus yöllä, outo puhelin...

    VastaaPoista
  8. suvi: housut kiittää. :) ja en nyt tiijä onko se IHAN tekijänsä näkönen...ainakaan mies ei tunnistanut. :P

    Hannele:älähän nyt aliarvioi taitojasi, oletko kokeillut? :)
    Luulen että sinun kädentaidoillasi onnistuu ihan mikä vain. :)
    tääällä myös imuri-ja moppipäivä. plääh. mutta toivotaan reipasta otetta. :)

    mummo: luulen että mummokin ompelisi semmoisen ihan tuosta vain.:)

    Maija:juu vähän tämmöinen isompi ötökkä.en tiedä käyttötarkoituksesta omakuvalle...ehkä yläkaappiin. :)

    mökkikyläläinen:monesti juurikin noin. :) ehkä tässä työkuviot alitajunnassa vähän teettää pakko-ompeluita. rinsessamato on kyllä aika pirtsakka tyyppi. :)

    joska: aivojentyhjennysompelu :) on välillä oikein hyvää tekevää. illalla oli niin pimeää etten saanut kunnollisia kuvia noista mustista housuista...otanpa päivännäöllä uusia potretteja.
    vapaaompelussa helposti kyllä käy niin että hartiat kyyryssä surraa menemään ja ihan oikeasti unohtaa hengitellä :) kun niin tarkasti koittaa osua kohteeseen. mun pitää aina välillä oikein ottaa uusi rento ote työstä ja koittaa saada viiva(ommel) silleen rullaamaan. :)

    ilman muuta kuvia housuihin. :)

    Katja: tekniikka on ihmeellistä, varsinkin nokialainen :) semmoinen.nämä mun aikaansaannokset on tämmöisiä surautuksia, ja vähän väkerryksiä.:) Se toppahaalari tuntuu edelleen niin työlältä!

    VastaaPoista
  9. Sää oot miehelles varmaan niin tuttu,mutta meillä lapset tunnisti heti;)Vaikkeivät ookaan nähny ku netin kautta...

    VastaaPoista