torstai 17. heinäkuuta 2014

pitsineuloskesä

Kesäloma on kauhean kiireistä ja raskasta aikaa. :)  Varsinkin miehen kesäloma. :)  Tämmöisen kotihiirigeeneillä varustetun naisihmisen toipuminen  ulkomaanmatkasta kestää ja vaatii palautumista melko lailla. :)
Koneella on reissusta 1500 kuvaa. Niiden kanssa värkkäily on vielä kesken ja lupaan niistä sitten ihan matkakertomuksen kera juttua...

Voi miten minua niin hidastaa tuo kuvien pienentely! Ei nyt oikeastaan kovinkaan kova homma, ei edes vaikea, mutta kalusto kai on niin vanha ja hidas, kankea ja töksähtelevä.  Menee turhan kauan aikaa...ja siksi aina jää. Pitäisi opetella päivittämään ilman kuvia.  Jotenkin vain ovat minulle niin tärkeitä nuo kuvat.

Kesän alussa hellesäistä ei ollut tietoakaan... ja satuin olemaan kotipuolessa käymässä ja silloin aina pitää käydä paikallisessa kangasmyymälässä.  Tein löytöjä! Ihania, keveitä pitsineuloksia muutamassa värissä.
Niistä piti heti saada jotain ommella.

Neito-nelivuotiaalle pitsineulostunika, rusetilla ja pienellä lörppökauluksella.  Kaava lapsen T-paidasta.

Kunnon poseeraukset. :D





Nautitaan kesästä!
Muistakaa syödä jäätelöä ja paistaa lättyjä,
välillä käydä uimassa
 ja iltaisin lukea ihanaa lehteä tai kirjaa.
Yksi yö vähintään 
pitää valvoa aamuun asti
 jotta näkee ja kuulee
kokonaisen kesäyön.

Meidän kesälomamme
 kuluu ensi viikolla merellisissä merkeissä, 
mökkiloma. 
Ihanaa!

maanantai 7. heinäkuuta 2014

yksinkertaisia kesäperhosia

Kesällä aikaa mitataan kissankellon mukaan.  Se tarkoittaa kait, että tunnit ja päivät vain viuhuvat mennessään kulkiessaan syksyä kohti. Pienimuotoinen kriisi iski kun havahduin heinäkuuhun. Kesästä nauttiminen pitää nyt aloittaa todenteolla!

Kukkia ja perhosia on paljon! Yhdet kesäperhoset pääsivät pihasaunan seinää vasten kuvatuiksi-pikkutyttöjen juhlamekkoset.  Pitsiverhokappojen uusi elämä. Lapsen T-paidan kaavalla vähän pidentäen ja leventäen, hihoihin poimutusta ja satiinivinonauhaa kaulukseen ja hihansuihin. Alle toppi tai alusmekko, ja näyttävät kivoilta myös leggareiden kanssa, näissä ehkä pituus on enemmän semmoinen tunikamitta, kuin mekkomitta.

Olipas siinä lauseessa monta pilkkua. :)




 Kukkapenkki on tulvillaan nyt kurjenmiekkoja, ruusut kukkivat ja tienpientareet ovat valkoista harsoa. Onhan se niin kaunista, kesä.  Yöt ovat ihmeellisiä, kuulaita, täynnä ääniä.
Uimapaikkamme  yksi poukama hämmästytti meitä väenpaljoudella, suorastaan tungoksella.


 Kesäkuun viimeiset viikot olivat sekoitus lomahyörinää, reissuunlähtösuunnitelmia, ompelukoneen surinaa,  pipojen ja fleecetakkien kaivelua, viileitä iltoja.

Keskikesän kruununa muutama päivä pellolla asuntovaunumeressä. Ystäviä, sukulaisia, leirielämää, lomaa.
Siinä muutaman neliön tontilla oli hyvä elää. Ajatuksetkin siinä, lähellä. Syömisessä, käsienpesussa, juomavedessä. Lämpimissä vaatteissa, pienen ihmisen peitossa ja villasukissa. Yksinkertaisten asioiden äärelle tekee hvää asettua.


Juhlan tuntu jatkui- vieraita kaukaa, pari päivää  majatalossa oli mukavan täyttä. Serkkulasten hyörinää, yhdessäoloa ja ulkoruokintaa. :) Monta mukavaa ajatusta tuli vaihdettua.


Elämä kuljettaa meitä juhlasta juhlaan. Viimeisimmät vietimme lauantaina, seitsemänkymmenenkahden hengen voimin. :) Pihamaalla oli huopia, pöytiä, talon kaikki tuolit oli kannettu nurmikolle ja pirtin puusohvakin sai ulkoilua. :) Juhlimme lasten tätiä, jonka nuorekas olemus ei kyllä ollenkaan kerro tasakymmenistä! Olihan meillä niin mukavat juhlat! Kuninkaalliset!




Ja jotta arki ei alkaisi ollenkaan, jatkamme kesäistä,lomajuhlaa. Aamulla suuntana Norja, Mo I Rana. Oi miten ihanaa on nähdä taas ne lumihuippuiset vuoret, vuonojen välissä läikehtivä meri...ja jäätiköiltä pulppuavat vuoripurot. Niitä odotan!  Lupaan kertoa teille kuvaterveisiä. :)