maanantai 7. heinäkuuta 2014

yksinkertaisia kesäperhosia

Kesällä aikaa mitataan kissankellon mukaan.  Se tarkoittaa kait, että tunnit ja päivät vain viuhuvat mennessään kulkiessaan syksyä kohti. Pienimuotoinen kriisi iski kun havahduin heinäkuuhun. Kesästä nauttiminen pitää nyt aloittaa todenteolla!

Kukkia ja perhosia on paljon! Yhdet kesäperhoset pääsivät pihasaunan seinää vasten kuvatuiksi-pikkutyttöjen juhlamekkoset.  Pitsiverhokappojen uusi elämä. Lapsen T-paidan kaavalla vähän pidentäen ja leventäen, hihoihin poimutusta ja satiinivinonauhaa kaulukseen ja hihansuihin. Alle toppi tai alusmekko, ja näyttävät kivoilta myös leggareiden kanssa, näissä ehkä pituus on enemmän semmoinen tunikamitta, kuin mekkomitta.

Olipas siinä lauseessa monta pilkkua. :)




 Kukkapenkki on tulvillaan nyt kurjenmiekkoja, ruusut kukkivat ja tienpientareet ovat valkoista harsoa. Onhan se niin kaunista, kesä.  Yöt ovat ihmeellisiä, kuulaita, täynnä ääniä.
Uimapaikkamme  yksi poukama hämmästytti meitä väenpaljoudella, suorastaan tungoksella.


 Kesäkuun viimeiset viikot olivat sekoitus lomahyörinää, reissuunlähtösuunnitelmia, ompelukoneen surinaa,  pipojen ja fleecetakkien kaivelua, viileitä iltoja.

Keskikesän kruununa muutama päivä pellolla asuntovaunumeressä. Ystäviä, sukulaisia, leirielämää, lomaa.
Siinä muutaman neliön tontilla oli hyvä elää. Ajatuksetkin siinä, lähellä. Syömisessä, käsienpesussa, juomavedessä. Lämpimissä vaatteissa, pienen ihmisen peitossa ja villasukissa. Yksinkertaisten asioiden äärelle tekee hvää asettua.


Juhlan tuntu jatkui- vieraita kaukaa, pari päivää  majatalossa oli mukavan täyttä. Serkkulasten hyörinää, yhdessäoloa ja ulkoruokintaa. :) Monta mukavaa ajatusta tuli vaihdettua.


Elämä kuljettaa meitä juhlasta juhlaan. Viimeisimmät vietimme lauantaina, seitsemänkymmenenkahden hengen voimin. :) Pihamaalla oli huopia, pöytiä, talon kaikki tuolit oli kannettu nurmikolle ja pirtin puusohvakin sai ulkoilua. :) Juhlimme lasten tätiä, jonka nuorekas olemus ei kyllä ollenkaan kerro tasakymmenistä! Olihan meillä niin mukavat juhlat! Kuninkaalliset!




Ja jotta arki ei alkaisi ollenkaan, jatkamme kesäistä,lomajuhlaa. Aamulla suuntana Norja, Mo I Rana. Oi miten ihanaa on nähdä taas ne lumihuippuiset vuoret, vuonojen välissä läikehtivä meri...ja jäätiköiltä pulppuavat vuoripurot. Niitä odotan!  Lupaan kertoa teille kuvaterveisiä. :)






14 kommenttia:

  1. Oi, Mo I Rana - haluan kanssa sinne! Ehkäpä jonakin kesänä ... Nauttikaa matkastanne!

    Kesä on ihanaa juhlien aikaa. Ensin oli äitini 95-vuotisjuhla, jonne kokoontui 70 hengen läheisten joukko. Nauru ja laulu raikui. Sankaritarkin jaksoi olla juhlissa. "Minä en kesken uhlapäivän nukkumaan lähe", sanoi äitini, kun ehdotimme pientä lepohetkeä. No, eilen tyttäremme valmistujaisjuhla täällä kotosalla pienemmän porukan kesken.

    Nuo hennot, ihananat mekot :) Niistä tulee mieleen lapsuus. Meillä oli lapsena aina mekkojen päällä essut. Sunnuntaisin ja juhlissa oli sellaiset unelmat - pitsiessut, joita ei missään nimessä saanut käyttää arkisin ... paitsi, jos äiti ei ollut kotona ;)

    Ja entäs tuo teidän kuningas! Ihku pikku hurmuri!!
    Lämpöisiä ja aurinkoisia kesäpäiviä!
    -Katri-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. oli kyllä huikea reissu! ihanat juhlat teillä siellä ollut <3

      Poista
  2. Suloisen kesäiset pitsimekkot, noilla kelpaa juhlia <3 Meidänkin poppoon saattoi bongata vaunumerestä. Olihan siellä hyvä olla :) Tällä kertaa ei tuntunut niin haikealta poislähtö kun tiesi, että pääsee vielä tällekesää pienenpiin sellaisiin.
    Tulevia lomakuvia odotellessa! Oikein mukavaa reissua!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. pitsimekkoset ovat kyllä kelvanneet tyttösille. :) lomakuvat ovat työn alla. :)

      Poista
  3. ihgut pitsi-mekot oot taikonu :) ihana kesän kohokohta takana ja uusia reissuja edessä...Norjan kuva-kertomusta ootellessa ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Norjassa on niin uskomattomia maisemia! kamerassa tosiaan hurjasti kuvia...kyllä niistä jotain täytyy tänne laittaa. pidin jopa oikein matkapäiväkirjaa ihan blogin lukijoita ajatellen :)

      Poista
  4. Riemullista matkaa vuoristoiseen vuonojen maahan! Mekin kuljimme siellä menneinä kesinä , vuosikymmeniä sitten, tuntuu kuin se olisi ollut aivan äsken --- seuraavat polvet jatkavat perinnettä. Lämpimin terveisin ak

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Norja on todellakin vuorten ja vuonojen maa. Aivan ainutlaatuinen maisema. Nytkin se lähes salpasi hengen--joka mutkasta avautui uusi, mieletön näkymä. :)

      Poista
  5. Hienoja kuvia ja lämpöistä tekstiä! Mitä nuo mustat, onko ne nuijapäitä? Paljon niitä on. Kertakaikkiaan, ihana reissu teillä tulossa Mo I Ranaan. Tekis mieli mullakin. Hyvää matkaa! Täällä uitu, mutta mulla vielä talviturkki. T. Pirta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. nuijapäät ovat tällävälin muuttuneet järkyttäväksi määräksi peukalonpään kokoisia sammakoita! :D Ihan hirveää miten niitä on P-A-L-J-O-N.
      Reissu oli ihana. Ja minä kuules heitin talviturkkini yhteen norjalaiseen vuonoon. :D

      Poista
  6. Ihana kuva,taivas ja nuo huiput.Laulun voi kuulla vieläkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ilta-aurinko on paras aika kuvata. :) laulu jää tosiaankin soimaan...sen kuulee vielä monta päivää kotiin palattuaankin. :)

      Poista
  7. Pitäähän kuninkaan sisarilla olla prinsessoille sopivat vetimet. Aivan ihanat essut <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kyllä, prinsessat olivat myös hienoina tätinsä juhlisa. Aika liuta prinsessoja itseasiassa. :)
      minäkin niin pidän noista mekkosista, vaikka ovatkin vähän semmoisia surautuksia ilman sen suurempaa suunnittelua. Miten lie nykyisin kaikki ompelu onkin semmoista? luulen että kuvan kuninkaalla on osuutensa siihen..on sen verran sukkela tyyppi. :)

      Poista