tuulen tuntua

Tuulee.

Istun pihalla 

ja katselen peltoja.

Louskutan vihreitä raitoja 

keltaiseen mattoon.

                              Risto Rasa

Tähän vuodenaikaan, tähän säähän sopii ns. kuin nenä päähän tämä Risto Rasan runo.Viime päivinä täällä Perämeren  rannalla on puhaltanut ja vonkunut  melkein myrskylukemissa. Lauantai-iltana kävin kesäisten uintiretkien rannalla ihailemassa valtavia aaltoja. Vaahtopäissä,meren äänessä,  tuulen ja laineiden jyminässä on jotain hyvin rauhoittavaa ja selkeyttävää.  Tarpeellista.

 Käsityökerhon runotyöprojektin satoa on tämä konekirjontatyö-jokin tässä runossa minua puhutteli. Ehkä se oli ennenkaikkea tuo mattojuttu... räsymatto ihanissa syksynkeltaisissa väreissä.  Ja tuuli. Tuulen tuntu, miten sen saisi kirjontatyöhön.

Tuulen tuntua tikkauksilla ja etupistonsukulaisilla. Vilene-kankaalle kirjottu lehti. Vilene on siis veteen liukenevaa kuitukangasta, vähän paperimaista jolle voi kirjoa  ja joka sitten tosiaan katoaa kun joutuu veden kanssa kosketuksiin ja jäljelle jää siis vain lanka. Vihreitä ja kellansävyisiä helmiäkin löytyi kätköistä.

Syksy on hienoa aikaa. Luonto on täynnä värejä. Yksi kauneimmista värimaisemista avautuu omasta keittiönikkunasta: puitu kaurapelto, tumman kullan väri korsissa ja lyhtyinä pellon reunalla loistavat haapapuut. 

Pihalla istuskelu on jäänyt kyllä vähemmälle. Paljon olisi syyspuuhaa, paljon kukkapenkkijuttuja jotka oli tarkoitus tänä syksynä saada edes alkuun. Onneksi pihapuuhat voi aina siirtää kevääseen.... :)

Yksi syksyn parhaista puolista on viritellä lyhtyjä tummuviin iltoihin. Rikkoutunut pihakeinumme sai uuden elämän pihapöytänä. Siihen on laitettu käsinojien päälle leveät lankut pöytälevyksi, ripusteltu erilaisia elämää nähneitä ja uusiakin lyhtyjä asetelmaksi. Ystävän opastuksella tehdyt betonilehdet, koristelaatat ja kauden kukat. Nyt tuohilaatikossa tummanpunaiset koristekanervat ja piharuusun kiulukat.

Lumi tuo sitten oman tunnelmansa tähän pöytään. 

Iloisia syksypäiviä!  

syysajatelma

Ihana päivä, syyskauden aloitus kässäkerhossa. Samanhenkistä ja inspiroivaa väkeä tuvan täydeltä. Paljon tarinoita, tunnelmia ja tuokioita. Kohtaamisia.

Pakkailin kurssipäivää varten kapsäkkiä intuitioperiaatteella...otin kätköistäni mukaan semmoista joka halusi tulla, puhutteli tai jopa tarttui...aika paljon tarttui...ihan täysi matkalaukullinen.  Intuitio osoittautui hyväksi -juuri oikeat kääröt olivat puhutelleet ja täyttivät paikkansa..ihan muutama juttu tosin jäi ylikin ja käyttämättä, mutta löytyipä kapsäkistä muillekin kerholaisille sopivia harmonioita. :)

Edellinen ilta piti viimeistellä kesäläksyä ja paria laiskanläksyä. Kesäläksyn aiheena oli kenkä. Saimme materiaalipussukan ja työstä piti löytyä myös ornamenttikuviota. Pienoinen tapaturmakin oli tapahtua...tosin meni vain kynnestä läpi. Sormi säästyi. Tämän tarinan opetus: älä tee liian paksua (kengän)pohjaa.

kuva vähän hassu..mutta sinnepäin..

Laiskanläksy oli etupistoharjoitus jostain tammikuulta...se muuttui muurahaispesäksi ja kaksi muurahaista(lajimääritys tässä kohtaa epätarkka ) on piirretty teepussille siitä syystä kun niiden pistelyt kirjomalla  eivät kertakaikkiaan olleet päivänvalon kestäviä.

Päivää piti jatkaa kotona hypistellen ja siirrellen tilkkuja ja pintoja...vähän piti pistellä käsin muutama helmi, ihan noinniinkuin malliksi ja suunnitella työhön tulevan tekstin fonttia, kokoa ja paikkaa.

Teimme kangaspaloista harmonista väripintaa. Siihen liitetään  koneparsinnalla kuva,  jokin vaate, ehkä mekko, ja jokin sana, ehkä valittuun väriin liittyvä tai sitten ei. :) Pääpointti oli harmonia.

Harmaassa reaktiiviväriliemessä kylpeneet valkoiset paitapuseronpalaset osoittautuivat vallan monikäyttöisiksi! Vähän vehnäjauhobatiikki-tekniikalla maalattua kangasta myös..samassa harmaan harmoniassa...ja mekko. Ja se sana! Se tästä vielä puuttuu. Se on kyllä olemassa mielen päällä.

Mitä sinä ehdottaisit? :)


Mietin, että tästä ammennan voimaa syksyn pimeneviin iltoihin. Pidän kiinni tästä käsityöjutusta, otan neulan ja kultalankaa...  ja pidän vaakasuoran räntäsateen tarpeeksi kaukana.

Vielä on kuitenkin matkaa tuohon vaakasuoraan. On vielä kirkkaat aamut, sumuiset illat ja pehmeä, lämmin hämärä. Lyhtyjen ja pihlajanmarjojen aika.

vaaleanpunaisia unelmia, osa 2.

Kun isoveli menee naimisiin, tarvitsee toiseksi pienin pikkusisko elämänsä ihanimman mekon. :)

Tähän mekkoon esivalmisteluja tehtiin pink flamingo-värin kanssa, arkistojen kätköjä kaivellen ja luonnoksia piirrellen. Vaaleanpunaista pitsiä oli rajallinen määrä, ja siitä tuli edelliseen osaan niin mukavan prinsessainen tunnelma että ehdottomasti halusin sitä tähänkin mekkoon. Sain kerran tyttäreltä lahjaksi Mekkoni mun-nimisen kirjan jossa oli kuva yhdestä mekosta jossa oli poimutettu ja vuoritettu etukappale. Se jotenkin houkutteli, pitsiä ja poimutusta. :) Kirjan ohje ei useista lueskeluista huolimatta avautunut tämmöiselle maallikolle ollenkaan...joten taas oli päädyttävä ilman kaavoja-,ilman ohjetta-, ilman apuja-ompeluun.

Selkäosaankin halusin tuota vaaleanpunaista pitsiä, ja ensin ajattelin laittaa sen ihan suorana, mutta istuvuuden kanssa tuli ongelmia. Olisi pitänyt tehdä pystyleikkaussaumat ja muuta liian teknistä. Päätin kokeilla selkäosankin poimuttamista, tosin ilman vuoria.

Olkaimet ovat ylä- ja alareunoistaan poimutetut suorakaiteet ohutta puuvillakangasta,(pink flamingo-kylvetettyä), joiden kiinnityskohtiin takakappaleelle on laitettu somisteeksi pienet palat valmista koristenauhaa. Takakappaleella on myös pitsistä "röyhelö" joka muodostui siihen ihan itsestään kun laitoin kuminauhan kokoamaan vyötärökohdan liian väljyyden...jätin sen sitten siihen päälispuolelle kun kiinnittin helmakappaleen.

Helmakappale lakanakangasta. Alushame vaaleanpunaista satiinia.  Kuvissa ei ehkä näy, mutta kun värjää paljon kangasta vähässä vedessä eikä paljon liikuttele niitä, kankaista tulee mukavan epätasaisesti värjäytyneitä ja eläväpintaisia. Vähän batiikkimaisia.

Tässä mekossa  muuttuu ballerinaksi. :)

Kukkapanta H&M, samoin pinkit ballerinat. Kampaus  ketunpesän hovikampaajan taattua laatua.  :)

Tämäkin mekko taitaa päätyä seinäkokoelmiin aikojen saatossa. :)