syysajatelma

Ihana päivä, syyskauden aloitus kässäkerhossa. Samanhenkistä ja inspiroivaa väkeä tuvan täydeltä. Paljon tarinoita, tunnelmia ja tuokioita. Kohtaamisia.

Pakkailin kurssipäivää varten kapsäkkiä intuitioperiaatteella...otin kätköistäni mukaan semmoista joka halusi tulla, puhutteli tai jopa tarttui...aika paljon tarttui...ihan täysi matkalaukullinen.  Intuitio osoittautui hyväksi -juuri oikeat kääröt olivat puhutelleet ja täyttivät paikkansa..ihan muutama juttu tosin jäi ylikin ja käyttämättä, mutta löytyipä kapsäkistä muillekin kerholaisille sopivia harmonioita. :)

Edellinen ilta piti viimeistellä kesäläksyä ja paria laiskanläksyä. Kesäläksyn aiheena oli kenkä. Saimme materiaalipussukan ja työstä piti löytyä myös ornamenttikuviota. Pienoinen tapaturmakin oli tapahtua...tosin meni vain kynnestä läpi. Sormi säästyi. Tämän tarinan opetus: älä tee liian paksua (kengän)pohjaa.

kuva vähän hassu..mutta sinnepäin..

Laiskanläksy oli etupistoharjoitus jostain tammikuulta...se muuttui muurahaispesäksi ja kaksi muurahaista(lajimääritys tässä kohtaa epätarkka ) on piirretty teepussille siitä syystä kun niiden pistelyt kirjomalla  eivät kertakaikkiaan olleet päivänvalon kestäviä.

Päivää piti jatkaa kotona hypistellen ja siirrellen tilkkuja ja pintoja...vähän piti pistellä käsin muutama helmi, ihan noinniinkuin malliksi ja suunnitella työhön tulevan tekstin fonttia, kokoa ja paikkaa.

Teimme kangaspaloista harmonista väripintaa. Siihen liitetään  koneparsinnalla kuva,  jokin vaate, ehkä mekko, ja jokin sana, ehkä valittuun väriin liittyvä tai sitten ei. :) Pääpointti oli harmonia.

Harmaassa reaktiiviväriliemessä kylpeneet valkoiset paitapuseronpalaset osoittautuivat vallan monikäyttöisiksi! Vähän vehnäjauhobatiikki-tekniikalla maalattua kangasta myös..samassa harmaan harmoniassa...ja mekko. Ja se sana! Se tästä vielä puuttuu. Se on kyllä olemassa mielen päällä.

Mitä sinä ehdottaisit? :)


Mietin, että tästä ammennan voimaa syksyn pimeneviin iltoihin. Pidän kiinni tästä käsityöjutusta, otan neulan ja kultalankaa...  ja pidän vaakasuoran räntäsateen tarpeeksi kaukana.

Vielä on kuitenkin matkaa tuohon vaakasuoraan. On vielä kirkkaat aamut, sumuiset illat ja pehmeä, lämmin hämärä. Lyhtyjen ja pihlajanmarjojen aika.