lauantai 29. tammikuuta 2011

tunnustus

olin saanut tunnustuksen kangastukselta ja kehrältä, kiitos teille. :)
nyt pitäisi 7 tunnustusta tehdä teille lukijoille....iik.



1. en omista kovin pitkiä hermo-nimisiä kehonosasia.
2. sen sijaan omistan hiukan liiankin pitkäksi venähtäneen hiuskuontalon.
3. olen syntynyt kaupunkilaiseksi, muuttanut sittemmin maseudun rauhaan ja en ihan vähällä
kummalla muuta takaisin kaupunkiin.
4. viihdyn kotona töissä....(vaikka joskus kirjoituksistani saattaa saada toisenkinlaisen kuvan niin
tämä on se totuus :) )
5. ompelusta ja muusta sensukuisesta toiminnasta saan virtaa arkeen.
6. minulla on maailman paras perhe ja hyviä ystäviä.
7. Blogin pitäminen on ollut yksi haaveeni ja nyt se on toteutunut. se on tuonut päiviini
paljon iloa :)






en nyt oikein tiedä onko tuossa ne kaikkein oleellisimmat tunnustukset :) tässä sämpylänpaiston ja makkarakastikkeen välissä kirjoitettuina tulivat kuitenkin ensimmäisenä mieleen.



haluaisin laittaa tämän eteenpäin värileikin tuulalle ja täyttä elämää-blogin hannelelle. ja saa tämän napata mukaansa tästä ihan kaikki lukijat. :) mukava olisi kuulla teidän tunnustuksianne. :)

-hanna-

torstai 27. tammikuuta 2011

OY PERHE AB



Tähän aikaan vuodesta joillakin saattaa olla työn alla erinäisiä vuosikertomuksia ja toimintasuunnitelmia joita siis kuuluu tähän aikaan vuodesta erilaisissa firmoissa tehdä.
Minulle meinaa tulla niistä näppyjä.
Aikojen saatossa olen oppinut itseäni tuntemaan näiltä osin sen verran että kukka josta en pidä on byrokratian kukkanen.


Tässä firmassa jonka leivissä olen aikuisikäni viihtynyt saattaisi olla tarpeen harrastaa jotain samansuuntaista-tai ainakin päivittää vastuualuejakoa vastaamaan tämänpäivän haasteita. :)
Tämän firman organisaatiossa on koettu hyväksi ja toimivaksi ns. kahden johtajan malli.
Näin tasapainottuvat sopivasti käytännön asiantuntemus ja taiteellinen johto. ;)

Tässä firmassa tosin taiteellisen puolen pomo on haalinut ikävästi itselleen muutamia muitakin osastonjohdollisia tehtäviä, kuten ravitsemushuollon, puhtaanapidon vaatelinjaston ja suuria osia logistiikkapalvelujen pyörittämisestä. Toisaalta, näitä kaikkia tehtäviä riittää kyllä toisellekin pomolle. :)
Firman johto on kohtuullisesti organisoinut toimintaa pian kaksikymmentä vuotta ja kasvattanut henkilöstöään keskisuuren pk-firman kokoiseksi. :)
(toivotaan että firman työntekijät eivät aktiivisesti lue tätä blogia sillä palkkauksessa saattaa olla joitain epäkohtia)
Nyt on havaittavissa hienoista yskähtelyä toiminnan pyörittämisessä. Työtä on tehty jatkuvan vuorotyön periaatteella, ylitöitä on saanut tehdä ja se on ollut suorastaan toivottavaa.

Taiteellinen johto on viimeaikoina yskähdellyt mm. työtilojen kunnostamisesta, remontoinnista ja yleisestä viihtyvyydestä työpaikalla, myös melutaso on koettu työilmapiiriä heikentäväksi asiaksi.
Yskää on ollut joillakin muillakin osa-alueilla,mainittakoon nyt esimerkkinä kuljetuspuolen ongelmat. Firman markkina-alue on laajentunut ja kalusto ei tahdo riittää kattamaan kysyntää.


Yskänlääkkeitä ei ole vielä oikein löytynyt. Harkinnassa on johdon lomauttaminen. Johtoporras kannattaa ajatusta. Sopivaa aikaa (ja paikkaa) koordinoidaan vielä yhtiökokouksessa joka pidetään kun molemmat johtajat ovat yhtäaikaa työpaikalla riittävän pitkän ajan virka-aikana.

----
Jotain tämäntapaista kait niihin katsauksiin ruukataan kirjoittaa?
semmoista. yskässä? kukako? minäkö?

-hanna-

tiistai 25. tammikuuta 2011

kaikenlaisia päiviä

Ulkona on niin kaunista! Oksat ovat kuorrutettuja hienolla huurrekuorrutuksella, ja lunta on PALJON. Lumitöitäkin on ollut paljon. Kiitettävästi on talonmies ne hommat hoitanut :)

Muutenkin on ollut jotenkin kaikenlaista. Ei oikein osaa sanoa onko nyt niin kiireistäkään... mutta kaikkea päivät täynnä.

Ulkoilmaa on tullut ihasteltua lähinnä lasin läpi.Aurinkokin on välillä käynyt näyttäytymässä, aavistus keväästä tottatotisesti on ilmassa!

Tämän mökin talonmies olisi voinut käydä katolla pudottamassa lumet...:)

Joitakin kertoja olemme tässä viime päivinä käyneet retkeilemässä. Oleellista on eväät. :) Kuumaa kaakaota ja hillomunkkia. :)


Pienin nukkuu makoisat unet kun auto hyrskyttää ja muut puuhaavat mukavia retkihommia.
Meillä äiti-ihminen on vähän hidas lähtemään retkille mutta onneksi isä-ihminen on innokkaampi ja järjestää meille ohjelmaa :) kun vapaapäivät sattuvat sopivasti.
Ja jotta ei totuus unohtuisi ;) niin myös näitä vekottimia. :)
Kaikenlaista puuhaa. Pientä ja välillä isompaakin. Tiskikoneen reistaillessa on tiskattu käsin.
Ajettu eestaas ja toiseenkin suuntaan, ja taas takaisin. Leivottu,saunottu, kokattu,herkuteltu, siivottu, pyykätty, kyläilty, askarreltu, ommeltu, kannustettu pientä kävelijää koko perheen voimin, nukuttu huonosti- ja taas aloitettu sama soppa kuitenkin eri maustein joka päivä.
Ompelurintamalla sekavaa suttua. Keskentekoiset haalaripöksyt eivät paljoa vaatisi mutta kun ei niistä tullutkaan semmoisia kuin ne niillä kuuluisilla sielun silmillä näyttivät. äsh.
Oikeastaan tämän postauksen piti olla jotain aivan jotain muuta ja sen olisi pitänyt ilmaantua jo joitakin päiviä aikaisemmin. Mutta. Puhelimen ja tietokoneen välinen napanuora on kateissa, eikä ole aktiivisista etsinnöistä huolimatta ilmoittautunut.
Näillä mennään ;)
-hanna-

torstai 20. tammikuuta 2011

korupaita




Tässäpä tämä tuotos :) Tyttönen tykkää ja minä kans. :)
Ensimmäisessä kuvassa näkyy tuo hihan malli, se on tosi kivan näköinen. prinsessamainen. :) Oikeasti apliksen reunassa ei kyllä ole tuommoisisa ruttuja..asettelu jotenkin jäänyt puolitiehen :)
Kangas jotain 80-lukulaista sukulaistätien arkistoissa marinoitunutta collegekangasta ja aplistilkut tilkkulaatikon aarteita. kaava ottobren uusimmasta lehdestä puhvihihatunika tai joku sentapainen.. ihana malli muuten! Nytpä muistin että tällä kaavalla tehtyä toista paitaa ei ole tullut kuvattua. Pitääpä korjata se tilanne kunhan malli kotiutuu koulunpenkiltä.


-hanna-

keskiviikko 19. tammikuuta 2011

kartta pyykissä ja kompassissa puuroa


Eilen olin jokseenkin eksyksissä omassa elämässäni. Aamu alkoi sillä tavalla että välillä jopa nukutunkin yön jälkeen reipas viisivuotiaani tuli kyselemään mitä söisi murojensa kanssa kun maito oli loppunut. Niin. Koululaiset olivat (kait) menneet menojaan ...ampaisin ylös sängystä tarkistamaan asian-ja kyllä reppuja ja takkeja oli vähemmän lattialla kuin edellisenä iltana.

Viimeviikkoisen kulkutautisairaalaepisodin seurauksena pyykkikorit olivat jokseenkin täysiä.Ensimmäinen ajatus heräävissä aivoissani oli siis PYYKKI. (?)
Kuinka ollakkaan, siellä iloisesti odottivat koneessa sinne unohtuneet märät pestyt pyykit. otin pyykkikorin, lappasin sisällön siihen ja ja samalla salamana säntäsin toiseen päähän taloa pelastamaan pikkumönkiäisen sängystä putoamiselta.pienten aamurutistusten jälkeen aivoissani pyöri edelleen PYYKKI.Tottuneesti (huom!) lappasin pyykit korista koneeseen ja napsuttelin kätevästi koneen pyörimään. Meni siinä jokunen minuutti ennen kuin huomasin mikä oli erikoista tässä tämänaamuisessa pyykkäysoperaatiossa.




Kolmevuotiaani huuteli sitten jotain vessa-alkuista asiaa ja rutiinilla? tulkitsin sen pyyhkimiskutsuksi ja vastailin automaattisesti että jepjep .Onneksi tämä päätoimisen prinsessan virassa oleva viisivuotias toimii prinsessantoimensa ohella kodinturvajoukkojen esimiehenä ja hämmästyneenä ja hyvin topakalla äänellä ilmoitti että äiti! ei Hilda saa mennä vessaan!...niin.



Seuraava ajatus oli PUURO.Laitoin epäterveellisesti pikakurahiutaleet ja veden lautaselle ja mikroon. aikani etsikelin nappulaa josta se laitetaan päälle ja ehdin muka vähän hermostuakin kun välähti että niin, väännetään aikakytkimestä.Hohhoijaa.


Vielä pari sanaa puurosta.

Mikä mielikuva teillä rakkaat lukijat, ystävät ja kylänmiehet , tulee sanasta puuro? En kerro tässä omiani. :) Tässä jokin aika sitten olime kyläilemässä ja keittelin kyläpaikassa lapsukaiselle samaa mikropuuroa ja totesin että meillä on semmoinen puurovaihe. Hah. :) Onpas kauniisti sanottu :)

Puurovaiheessa säännöllisin väliajoin. :) puuro on kätevää ja nopsaa ruokaa isoille ja pienille ja terveellistäkin mutta nykyisin meillä tahtoo käydä näin :




Toivottavasti tämäntapaisen puurovaiheen jätämme pikapuoliin taaksepäin. :)


Ajatelkaa, päivän ensimmäiset tunnit tässä raportoituna. Voitteko kuvitella minkälainen oli loppupäivä? Se hyvä puoli on kun aamusta heti on eksyksissä niin illasta saattaa olla jo löytänyt oikeaan osoitteeseen :)

Avainsanat siis eiliselle PYYKKI ja PUURO. :D


-hanna-









sunnuntai 16. tammikuuta 2011

kulkutautisairaalasta

Niin että viime päivät täällä ketunpesässä on ollut varsinainen kulkutautisairaala. Viheliäinen vatsatautiepidemia rantautui sitten meillekkin, mistä lie. Yksi toisensa jälkeen päätyi kaulailemaan arabiaa (tai oikeastaan gustavsbergia) enemmän ja vähemmän.
Tällä hetkellä tilanne on 12/13. että viimeistä viedään, jos viedään. Kaikilla ei osumat menneet ihan sinne minne pitäisi.no,tulipahan siivottua muutama paikka oikein kunnolla.Yhden yönseudun irrottelin yläkerran portaikon reunalistoja ja koetin kehitellä apuvälineitä joilla sen mömmön saisin pois sieltä raoista... mukavampaakin hommaa olen tehnyt. :(

Nyt kuitenkin voiton puolella. Vajaassa viikossa koko komppania, ihan kiitettävän ripeää lajia tämä. Mutta kyllä se vie voimat!
---
Olen aloitellut yhtä mukavaa ompelujuttua, idean sain rockingskidi-blogista..paidan etukappaleelle tulee aplikoitu koru. Sitä värkätessä totesin taas kerran että ei näköjään kannata heittää pois mitään ihania tilkkuja. :)

Muutama muukin ompeluidea muhii päässä. En ole koskaan aikaisemmin tehnyt mitään Tilda-juttuja, nyt tekisi mieli tehdä tyttösille tildatyyliset nuket, prinsessoiksi muunneltuna. Mekkotehdas-blogissa oli prinsessalle oikea prinsessasänky korkeine patjapinoineen -ja herneineen , tietysti. :). Jotain sentapaista tässä seuraavaksi...ehkä. :)
Ja siinä tulisi tuhottua noita tilkkuaarteita kun niillä alkaa olla ahdasta.

siinäpä taas suunnittelua. :)

Meillä pikkumuru melkein kävelee! On se hurjaa miten aika kuluu...vastahan se syntyi. :)Muutamia askeleita ottanut ihan itsekseenkin, talutettuna tassuttelee vaikka koko päivän. Ja taluttajiahan riittää. :) Pikkumuru on välillä myös varsinainen sotkumuru. :) suklaakeksit on herkkua! tässä teillekin makupalat :)

-hanna-

torstai 13. tammikuuta 2011

kirjoista




Eilen kävin pitkästä aikaa kirjastossa.Olen kova lukemaan kaikenlaista, ennen enemmänkin mutta nykyisin jäänyt vähemmälle. Lapsena asuimme kirjaston vieressä ja kannoin sieltä kassikaupalla kirjoja ja kasvoin kyllä ihan nenä kirjassa. Opin lukemaan nelivuotiaana kun 7 vuotta vanhempi sisko oli innokas opettaja. Joitain hassuja sattumuksia muistan lapsuudesta kun osasin lukea... minulla oli korkea kuume ja äiti taisi peitellä aika lailla kun paleli kuumeen noustessa niin työnsin vihaisesti peittoja pois ja muistan kertoneeni että Kotilieden lääkäripalstalla sanottiin että kevyesti peittoja kuumeiselle. Nauroivat onnettomat minulle tietoviisaalle. :)

Omat lapset eivät ole saaneet varttua ihan niin lähellä kirjastoa. Osa muksuista on selkeästi perinyt innostuksen lukemiseen mutta joillekin joutuu tekemään oikein töitä että saisi kipinän syttymään.
Eilisellä kirjastoreissulla olin oikein nostalgisissa tunnelmissa ja lainasin ihanat lapsuuden suosikit eskarilaisen ja tokaluokkalaisen luettaviksi.Peppi-kirjoja, Meidän Marikki, ja taisi olla jokunen muukin... Tänään sitten aloitimme lukemaan ääneen toisillemme luku kerrallaan.Ihan hirveän mukavaa puuhaa! Kaikki sohvalle löhöasentoon ja hiljaisuus, ja sitten kuuntelemaan.
Olemme pari talvea sitten lukeneet samalla tavalla ainakin saariston lapset-kirjan.Miten ollutkin unohduksissa tuo tapa!Nyt kyllä pidetään kiinni tästä iltarituaalista! Luvun pituudesta riippuen yksi tai kaksi lukua illassa. suosittelen :) ja isotkin lapset vaan mukaan lukupiiriin :)

Astrid Lindgren on minun ykkössuosikkini lastenkirjailijoista. Niiden kirjojen maailma on aito ja konstailematon (mitä nyt Eemeli joskus :) ), värikkäitä henkilöitä tulvillaan, niissä tapahtuu surullisiakin asioita ja niissä on elämänviisautta ja lämpöä.

Lainasin kirjastosta myös iki-ihanat Juju- ja Maja -kirjat. jo aika monetta kertaa... :)
Jospa aamulla pääsisin niistä ammennettuja ideoita toteuttamaan!
-hanna-
P.S pahoittelen jälleen kerran huonoa kuvanlaatua :( kamerankaipuu on kova..

tiistai 11. tammikuuta 2011

mun muru















Aina ei ole niin helppoa kuvata ompeluksia eläväisellä mallilla :)

Pakko-ompelun tarve iski taas. Jotain nopeaa piti saada tehdä...Housujen tarve neitokaisella oli ilmeinen joten siitä aloitettiin ja sitten kun nälkähän kasvaa syödessä niin paitakin piti saada raitapöksyjen kaveriksi.

Alunperin näitä ei ollut tarkoitettu yöpuvuksi mutta jotenkin niistä tuli semmoiset. Aika näyttää tuleeko pidettyä päällä valoisaan aikaan. ;)

Tekstin kirjaimet on tehty tilkuille kangastusseilla, silitetty väri kiinni ja ommeltu paidan etumukseen. (lisätään tuohon muutama kokeilukappale, värin leviämiset ja liian pieni r-kirjain ja siihen jotain lisuketta jne -ettei se ihan noin helposti mennyt kuin ensiksi luulisi)

On se vaan niin muru.


-hanna-







sunnuntai 9. tammikuuta 2011

virkistyspäivä


Pikkutytöt leikkivät illansuussa vielä joulua. Tontut lukivat ahkerasti lasten ja ilmeisesti aikuistenkin kirjeitä ja tekivät muistiinpanoja.. hymyilin itsekseni ja kuuntelin hupaisia toivomuksia. Kunnes korviini kuului että "ja sitten äitille hermoja." Hmmm.

Tämä äiti koetti hommata itselleen hermoja tänään ja livisti ilman pikkupirpanoita hakemaan lomalaisia kotiin. Virkisti. Kiitos kotimiehille. :)

Virkistysmatkalta tarttui mukaan annos intoa erilaisiin värkkäyspuuhiin, kassillinen kankaita siskon ylijäämä?varastosta ja lisää remonttikuumetta. Että eikös vain ollutkin aika virkistävä reissu?

Tilkkutöiden tekijän ylijäämävaraston aarteista (suuret kiitokset vain sinne! ) ompelin kotiin palattuani puusohvaan uuden päällisen ja samoilla innostuksilla sohvan selkänojatyynyihin uudet päälliset(joita on ainakin vuosi suunniteltu).Jess! Hyvä minä! Ja kylläpäs sekin virkisti.

Ja kaiken tämän virkistymisen seurauksena kello on 2.23 ja ei yhtään nukuta. Edellinen yö meni laryngiittipotilaan kanssa valvoessa ja spirassa istuessa.. ja muutama sitä edellinen yö näissä joulunjälkeisissä valvomisissa..Ihan poskellaan nukkumiset ja valvomiset!!!
Mutta kaikki aikanaan ja elän toivossa että joskus taas nukutaan.

Huomenna saamme vieraita, ja aamulla olisi tarkoitus jotain pientä puuhata jotta vieraat mahtuisivat ovesta sisään... joten lampaiden laskentaan. :)




P.S. ei hyvältä näytä... meneeköhän aamuun asti laskiessa?
-hanna-

perjantai 7. tammikuuta 2011

valkoisia haaveita



Täällä jylläävät remonttihaaveet. Tilauksessa olisi uudet lattiat alakerran kahteen huoneeseen, tapettitouhua ja ämpäreittäin valkoista maalia.






jajajajajajajaja. :D






Tämmöinen 80-luvun loppupuolella rakennettu talo alkaa joiltain osin olla kirjaimellisesti aikansa elänyt... toki täällä on siellä täällä vähän väliä heilutettu pensseliä ja isompaakin työkalua mutta nyt tuntuu että tarvisin selkeyttävää valkoista tähä arjen hallitsemiseen.(eikö ollutkin hienosti sanottu!)






Kuulin eilen että joku teki värikkäitä hernepusseja ja kertoi, että ne ovat iloinen väriläiskä lastenhuoneen lattialla. Iik. meillä tarvittaisiin satamäärin valkoisia hernepusseja nimenomaan lastenhuoneen lattialle hieman tasapainottamaan legojen yms. värikkyyttä.... karsintaa kyllä tarvittaisiin sielläkin.






Ompelurintamalla ollaan ja eletään ihan suunnitteluvaiheessa. Ehkä minusta tulee isona suunnittelija...siinä olen tosi hyvä. :)



Ompeluhuoneen siivouksen yhteydessä jotkut valkoiset kankaat suorastaan hyppelivät syliin ja niistä olisikin tarkoitus valkoisuuden lisäämisen ensihätään ommella tyynyjä ja tuolinpäällisiä.En vain oikein tiedä miten tämä valkoinen innostus toimii näin käytännössä tässä talossa... :)



Tein muitakin (ei niin valkoisia) :) kangaslöytöjä siivotessani. Aivan olin unohtanut että tuommoisia kankaita on kaappien kätköissä! Muutama arkiston aarre kutsuvasti viittoilee ompelukoneen ääreen.

Haluaisin ommella joitakin oikeasti "vanhanaikaisia" vaatteita pikkutytöille noista löytämistäni oikeasti vanhoista kankaista. Minulla on onni omistaa sukulaistätejä jotka muistavat minua kangaslahjoituksilla. :)

Ajatelkaapa miten kauniisti (ei tosin aina käytännöllisesti :) ) pienet ihmiset puettiin "ennenvanhaan"!



Tässä kuva-aarteessa vuodelta 1926 isäni vuoden ikäisenä. <3


Viime kesänä teimme valokuvalöytöjä menneiltä vuosikymmeniltä ja olemme kyllä koko perhe aikamatkailleet niiden avulla vanhempiemme ja isovanhempiemme elämässä. Mielenkiintoista ja niin haikeaa. Ja miten hienosti valokuviin pukeuduttiinkaan! Kannattaisi nykyisinkin ottaa juhlaviakin perhepotretteja jälkipolvien ihasteltaviksi.


Suunnitellaanpa taas ;)


-hanna-


tiistai 4. tammikuuta 2011

tarmokasta asiaa


Tässä tämä aikaisemmin mainostettu ;) valkoinen poro. Ei kuulemma lajinsa tyypillisin yksilö, muistuttaa enemmän saksanhirveä--- mutta ihan mikä vain haluatte. :) Tämän aplikoimisesta on kerrottava sen verran että pientä päänvaivaa aiheutti tuo tuulikankaan kosteussuoja. sen verran muovisesta (?) jutusta oli kyse etten uskaltanut silittää tukikangasta enkä liimaharsoa..joten käytin puikkoliimaa. Toimi. :D
sitten päivän muihin aiheisiin.

Tänään olin tosi tehokkaalla tuulella. Heti aamusta asti täällä oikein ryöppysivät tarmon ja tehokkuuden raikkaat tuulahdukset ja aikomuksia oli jokaiselle sormelle ja varpaalle.
Kaikenlaista pientä puuhastelua olin varannut ihan kaikille tämän kotipesän asuvaiselle ettei vaan tulisi aika pitkäksi näin joululomalla kun koulutkin pitävät ovensa suljettuina.

Hah.
Nuo tarmokkaat tuulahdukset vain valitettavasti vaihtuivat aika pian reippaiksi komentoäänellä (=kotiääni, kuulemma) yläkertaan annetuiksi herätyskäskyiksi. Eikä ketään näkynyt eikä kuulunut.... Sitten opastettiin 8- ja 10-vuotiaat kotimiehet pitämään huolta muusta pirpanaporukasta. Hirveällä kiireellä puettiin, pestiin kolmevuotiaan silmistä unihiekat ja käytettiin hammasharjaa suussa ja ampaistiin hammashoitajan luokse, myöhästyttiin kun juututtiin tukkirekan taakse hetkeksi... kuunneltiin opastukset , käytiin kauppareissu, ja tultiin takaisin kotipesään. Ja kas, yläkerrassa uinuttiin edelleen tarmokkaasti samaa ruususen unta... Aaargh.

Kaikki se alkuperäinen tarmo oli jotenkin jäänyt matkan varrelle.
Onneksi se kuitenkin palasi kun saatiin käydä ystävän luona päiväkylässä-tosin nyt se tarmontapainen suuntautui aivan toisiin seikkohin kuin aamupäivällä. Nämä illan tarmokkaat hetket kun suuntautuivat lähinnä sisustuslehtien selailuun ja leikkelyyn...unelmakirjan teko onkin ollut liian pitkällä tauolla! Huomenna on pakko käydä kirpulla katsomassa olisiko joku laittanut poistoon vanhoja lehtiään..ja käydä ostamassa lisää liimaa. :D

Unelmakirja on minulla semmoinen anopilta saatu, anopin itsensä sitoma kirja, johon leikkaan ja liimailen talteen kaikenlaisia omaa silmää hiveleviä kuvia sisustusjutuista. Osa on haaveissa joskus toteuttaa jossakin muodossa, osa on vaan unelmajuttuja. Joukossa on joitakin puutarhakuvia, tuunausvinkkejä ja muita mukavia vastaantulleita ideoita.

Oli aika ihanaa pitkästä aikaa jatkaa tuota askartelua. Se onkin ollut varmaan melkein vuoden unohduksissa.
Tämän tarmon seurauksena on huomenna pakko siivota tuo kaameassa kunnossa (taas) oleva ompeluhuone jotta löytäisin sinne arkistoidut sisustuslehdet.. :D
Totuuden nimissä on myös kerrottava etten itsekään aamulla noussut ihan kukonlaulun aikaan-tahtoo tätä rytmiä olla veressä sen verran minullakin...


Tarmokasta aamua teille kaikille :)
-hanna-