takana ja edessä, vuosi.

Vuosi. Kuukausia, viikkoja, päiviä. Tunteja, hetkiä. 

Uusi vuosi. Vuoden vaihtuminen on melkoinen etappi, se jättää taakse niin  paljon; erilaisia tapahtumia, monenlaisia tunteita ja tunnelmia... ja muuttaa ne muistoiksi. Ja aina ei ole itsestä kiinni, minkävärisen jäljen ne jättävät.

Tästä vuodesta ei vielä tiedä. Se on tulevaisuutta, sitä voi suunnitella ja voi odottaa joitain tiedossa olevia päivämääriä jolloin tapahtuu jotain merkittävää. Niiden väriä voi arvailla, antaa suuntaviivoja tuleville päiville omilla asenteilla ja ajatuksilla... Kuitenkin tuleva on vielä kuin verhon takana. 

Onhan se jännittävääkin. 

 Jonkun verran tuli pohdiskeltua kulunutta vuotta, sen tapahtumia ja kaikkea mitä se on tuonut tullessaan. Monenlaista!

Vuoteen mahtuu PALJON.  (en ole ihan varma onko siinä jo vähän liiankin paljon...)

On ollut ihania päiviä! Innostusta, uutta ja virkistävää, iloa ja rakkautta,  mutta myös uupumusta ja ahdistusta, huolia ja murheitakin. Elämää. :)

Olenkohan tullut vanhaksi? Vuosi vaihtui ilman mitään sen suurempia kommervenkkejä, ilman uudenvuodenlupauksia ja ilman suuria tuntemuksia jostain uudesta ja ihmeellisestä . 

Iltavuorosta kotiin ajellessa saatoin kyllä esittää tulevalle vuodelle pieniä hiljaisia toivomuksia...

Myöhemmin yöllä vuosi toki  vaihtui rakettien paukkeessa, kynttilöiden loisteessa, lasten riemussa ja  ihanien yllätysvieraiden seurassa.

Jouluaika tuli, oli ja meni. Ihanaa oli olla kotona, valvoa myöhään ja nukkua pitkään. Syödä hyvin ja nauttia olostaan. Olihan se aikamoista hurinaa, kansaa tuli ja meni, kellonajoista riippumatta tasaisena virtana vuorokauden ynpäri. 

Hurina jatkuu..

(tämän vuosi/joulumuistelustarinan  voisi kirjoittaa ihan tyystin toisella kielellä...mutta julkisuus on pahasta sille kielelle. Jos annan  tähän pari koodisanaa (kolmivuorotyö,unettomuus, verenpaine, kaaos, tavararöykkiöt, pyykki  kaikissa muodoissaan, murkkulauma(nämä ovat kaksijalkaisia), riittämättömyys, epätoivo, oma napa)  niin voitte sen puuttuvan /julkaisukelvottoman lukea rivien väleistä.

Näin suluissa voin tunnustaa että joulun aatonaattoiltana  kirjoitin yhdenlaisen toisenkielisen  tuntemuspostauksen mutta ehkä se oli onni että blogger ei suostunut sitä julkaisemaan millään ilveellä.)

Toivonkin  itselleni monenvärisiä silmälaseja ensi vuodeksi. Jokaiselle päivälle, hetkelle ja tunnelmalle omanlaiset. Ruusunpunaisisista auringonkeltaisiin, ja kaikkia tarvittavia sävyjä.
Kirpparilta löysinkin joulun alla aika monenväriset, ja monenlaisilla vahvuuksilla. Ennestäänkin niitä oli hyvä varasto, mutta niitä ei voi koskaan olla liikaa, kun eihän sitä tiedä mitä vuosi tuo tullessaan. Saattaa hyvinkin olla että tulee päiviä jolloin tarvitaan noita pullonpohjamonitehoja!
---

Ihania vuosimuisteluksia pyörii blogeissa.  Tässä blogissa on ollut kuluneena vuonna aika vähän käsitöitäkään esiteltäväksi, jututkin ovat olleet enemmän ja vähemmän kummallisia vuodatuksia joten säästän teidät uusinnalta. :) Tästä  blogihommasta saan niin paljon. Toisaalta kirjoittelen ja tallentelen päivien kulkua itselleni iloksi, muistin tueksi ja vähän terapiaksikin, mutta toki joko blogissa kommenttien muodossa tai tuolla ihan nokatusten saatu palaute, samaistumisen kokemuksista tai hyvänmielen tuottamisesta lämmittää.

Kiitos teille mukanakulkijoille kuluneesta vuodesta!