Kesän parhaat hetket alkavat olla käsillä. Koululaisten kesäloman ehdittyä tähän pisteeseen alkaa ainakin tässä talossa pikkuhiljaa viritä kaipaus säntillisempään elämänmenoon. Yökukkuminen saisi vaihtua jo nukkumiseen ja olisi nautinnollista saada muutama rauhallisempikin hetki tähän iltasäpinään joka vain jatkuu ja jatkuu kun aamupakkoa ei ole.
Kesän parhaat hetket ovat sikälikin vasta tulossa, että minusta nämä hämärät ja lämpimät illat ovat niin ihmeellisiä! Sen verran on iltaisin viileää, että hyttyset ovat muuttaneet trooppisempaan ympäristöön ja mikä parasta, kynttilöitä voi taas alkaa sytyttelemään.
Kesän kauneimmat päivät ovat minusta juuri elokuisia. Aamut vähän viileitä, pirteitä. Päivälläkään kuumuus ei ole tukahduttavaa, vaikka olisikin hellelukemia mittarissa. Iltaisin lämpöä riittää pitkään, nurmikossa on kastetta ja auringonlaskut ovat upeita, niiden värisävyt pääsevät oikeuksiinsa iltojen hämärtyessä. Öisin kuutamot, yölintujen laulu ja lämmin hämärä.
Elokuussa on jotain erikoista, kuin toinen tammikuu. Uusi alku, uudet innostavat jutut ja uudet suunnitelmat. Joillakin uusi koulu, uusi opettaja tai uusi reppu. :)
Joillakin uusi elämäntilanne-opiskelupaikka tai työ. Tai loma. :)
Kesää on vielä jäljellä- se ei lopu koulun alkamiseen, hämärtyviin iltoihin eikä sateen ropinaan. Vasta jäätyneet vesilammikot ja syysmyrskyt vaakasuoraan kiitävien terävien vesipisaroiden kanssa ovat syksyä. Ja siihen on vielä matkaa. :)
Kuvat Tauvon rannasta .Eväsretkellä, omalla porukalla. Uskomaton ilta, iloiset retkeilijät ja minulle niin tärkeä meri. Maisema väreineen kuin postikortista. Pois lähtiessä puolen kilometrin päässä armoton ukkosrintama. Sata salamaa.
Meri on meille kaukainen ja "saavuttamaton",mieheni unelma viettää eläke-päiviä meren rannalla :)
VastaaPoistaNiin se on,kesä lipuu hiljalleen pois ja syksy lähestyy...
olen joskus miettinyt minkälaista olisi asua sisämaassa. hui, en osaa edes kuvitella! välillä on ihan pakko nähdä taivaanranta...toivottavasti miehesi eläkeunelma toteutuu. :)
PoistaTunnelmallisia kuvia, auringonlasku on niin kaunista katseltavaa. Pidän myös elokuun lämpimistä, hämäristä illoista, vaikka mielellään jarruttelisin syksyn tuloa:-). T. enemmän kesäihminen:D
VastaaPoistaauringonlasku on jotain johon ei voi kyllästyä. :) syksy on vähän kaksipiippuinen juttu, se on totta.
Poistakiitos teille viimeisestä! oli mukava lomanen. :)
Ihan uskomattomat nuo kuvat,huikaisevan kauniit! Minä olen syssyllä syntynyt ja ehkäpä siksi vuodenajoista syksy on se paras :) erilainen syksy meillä: ensimmäinen lähtee ekalle. Haluaísin olla kärpäsenä katossa teitillä ja ihan vaan vilkaista sitä koululaisten aamua. Minua jännittää tuo koulunalku. pirta
VastaaPoistamerenrantakuvat onnistuvat AINA. :)
Poistakärpäset katossa kyllä viettävät varmaan hartaan aamuhetken meidän kouluaamuina :D
vilkaisulla siitä ei selviä....:D
Ihana merenrantamaisema ihmisineen! Ihmeellistä tämä elokuinen ilma, kun lämpöä riittää, eikä tuulikaan ole häiritsevän kylmää, voi nauttia olostaan ihan sellaisenaan.. Tunnelma jää muistiin, siinä retkien parasta antia.
VastaaPoistat. arkisen aamun aamutuimaan aherruksensa alakava Tanja=) ( JOtkut venyttävät iltaa too-osi myöhään..)
retket on mukavia. pienikin ekstrajuttu niin katkaisee arjen. elokuun illat ovat parhaita...tykkään niin.
Poistavirtaa arkisiin aamuihin sinne siimekseen!
Meren tuoksu ja kohina. Lokkien kirkunaa ja lämmin kallio. Minun mummolan muistoja. Nyt ensimmäinen kesä, että mummolassa ei ole enään mummua,enkä rantaankaan päässy. Vielä kerkiäis tällekki kesälle, vaatis vaan lievää suunnittelua. Ja koulun alkua minäki jo kaipailen oottelen. Vanhimmainen jo lähti opiskelukaupunkiin. Huomenna jo alkumakua aamuheräämisiin. pitäs yheksältä olla tutustumassa kerhopaikkaan...
VastaaPoistaminun lapsuusmuistojani myös juuri nuo - lämpimät kalliot, meren ja lokkien ääni. ja meren tuoksu...ihan menneet luihin ja ytimiin. :)
Poistamerenranta on mulle niin tärkeä paikka.
meillä vielä kaikki kotona, tuo aika vielä edessä kun joku asuu muualla. huh sentään. selviääkö siitä? :)
huhhuh. meillä on semmoisella mallilla tämä elo että jos pitää klo 10 olla jossain joutuu laittamaan herätyksen!
rytmikästä. :)
Kummasti siitä selvisi... Siitä on jo kaks vuotta ku vietiin esikoinen Ouluun Välkkylään. Kämppis oli uppo-outo, eikä etes nähty koko tyttöä. Oman tytön parhaat ystävät oli kuitenki vastaanottamassa, niitten seuraan oli suht helppo jättää. Ehkä kuitenki olin surkean näkönen, kun hyvästelyn yhteydessä tyttö lohdutti: "äiti, kyllä mä pärjään".
Poista