Reilun viikon olemme eläneet todeksi tätä uutista. Nyt tuntuu siltä että voi jotain kirjoittaa.Viikontakaisen torstai-illan kaoottisen,epätodellisen olon ja hirvittävän säikähdyksen jälkeen voi vain todeta että uskomatonta se on, kaikki ovat kunnossa.
Toki löytyy osallisilta erilaisia jälkiä tapahtuneesta, kehossa ja mielessä, mutta niiden kanssa selviämme.
Kaikki ovat kotona.
Kiitollisina toisistamme.
Auttamisen ketjussa ei ollut yhtään heikkoa lenkkiä. Kiitos kaikille mukana olleille.
Tästä jatkamme elämää eteenpäin. Paljon ajatuksia, paljon tunteita, paljon, paljon rakkautta.
(Tähän postaukseen ei kommentointimahdollisuutta. Kiitos lämpimistä ajatuksistanne. )
Nähdään pian! :)
