Ompeluharrastuksessa on useita alalajeja joihin voi hurahtaa. Joku saattaa hurahtaa tilkkutöihin, joku toinen on löytänyt ompelun syvimmän olemuksen konekirjonnasta ja kolmas kenties nauttii eniten kun saa saumurilla surautella nopsasti valmistuvia trikoo-tai collarivaatteita.
Viime vuonna minä hurahdin. Hurrrr vain ja niin sitä mentiin. Oikeastaan tästä voi syyttää geenejä-äitinikin on aikoinaan hurahtanut tähän samaiseen touhuun, nimittäin applikoimiseen.
En tiedä onko tästä enää paluuta....mutta mukavaa se ainakin on! kaikki iiiiiihanat tilkut pitää säästää kun niistähän voi applikoida jonkun iiiiihanan pienen jutun johonkin iiiiihanaan lint-
ja siinä se taas tuli.Lintumökkeihin voi käyttää kaikki ne ihanimmat tilkut. Jostain syystä kun alan suunnitella ompeluksia, paitaa, tunikaa, liivihametta tai mitä tahansa-ja piirtelen mahdollisia apliksia niin aina kynä piirtää lintumökin. Ihan itsekseen. Onkohan tämä vakavaa? Onko olemassa joku sellainen tiedekunta joka selittäisi tämän lintumökki-ilmiön minun elämässäni?
Kuvassa on jo käytössä kulunut ja käyttäjälleen kovin mieluisa collegeliivari.Tilkut pääosin mummun aarrekopasta.Kaava omaa suunnittelua ;)
Tosipuheessa ihan kaikki luonnokset (lintumökkiaiheiset ja muutkaan) eivät ole päätyneet valmiiksi vaatteiksi. Aika moneen ompelukseen on kuitenkin jonkunlainen kuva ilmestynyt. Toppahousuihinkin. :)
-hanna-
Haa-mihin katosivat kaikki kappaleiden välit? nooooo-menköön...
VastaaPoistaNo nythän minä hienon paikan löysin! Oot pistänyt blogin pystyyn! :)
VastaaPoistaLintumökki-addiktiota en osaa selittää, mutta mukavilta näyttävät. Bongasin yhden lehdestä asti. Ehkä se on sitä samaa tartuntaa, että on PAKKO tehdä tilkkutöitä, on PAKKO neuloa sitä ja tätä, on PAKKO ommella lintumökkejä - jokaisella on oma PAKKONSA. Ja sitten jos onnistuu, haluaa tehdä uudestaankin.
Hoksasin viime sunnuntaina yhdessä paikassa jonkun teidän tytön, ehkä Jennin, kaulassa tuommosen trikoohuivin ja ihailin sitä kaukaa. Oon nimittäin haikaillut, että tekisin itsekin tuommosia, on vino pino vanhoja trikoopaitoja tuolla hyllyssä odottamassa uusiokäyttöä. Mutta jatkanen vielä haikailua...
Ps. kotielämästä sen verran, että tänään lauantaiaamuna mies lähti töihin ja lapsiporukka oli iloisesti hereillä kello 5.45. Äiti ei ollut kovin iloinen...
Marian blogin kautta löysin tänne. Pirteitä ompeluksia. :) Tulen jatkossakin kurkistelemaan...
VastaaPoistamaria: sain tosiaan vihdoinkin suuren haikailun jälkeen tämän blogin aikaiseksi.aikamoista opettelua ja hakeista...nähtäväksi jää minkälaiseksi tämä muotoutuu :)
VastaaPoistayksi linnunmökki oli tosiaan oikein lehdessä asti-ihan piti kiljaista kun käänsin takasivun! :)
aikamoisen aikaista porukkaa teillä, meillä piti viimeiset HERÄTTÄÄ tänään että ehdittiin 11 myyjäisiin! koitahan ottaa päivätorkut jossain välissä!
kehrä: marian blogin kautta olen minäkin vieraillut sielläpäin :) kaunis ja valoisa blogi, ja aika herkkuja leipomuksiakin..myös kurkkimassa jatkossakin :)