leimaantunut

Kuvat puhukoon puolestaan....kuvat siis värjäyskurssilta. Sisko oli kurssilla mutta allekirjoittanut änkeytyi kuokkimaan ja painoi myös muutaman (?) tilkun. Leimat siskon käsialaa. Kiekuraleiman alkuperää en nyt muista, mutta jonkun taitavan naisen tekemä kuitenkin. Siellä kuulkaas inspiraatio ja innostus kihisi ja kangasta värjääntyi! Monta ihanaa varastettua ideaa odottaa toteuttamista...tähän täytyy järjestää aikaa!

Tänään kävin shoppailemassa itselleni lisää värejä...ja rikoin kankaanostolakkoni jota onkin kestänyt melkoisen tovin. Mustaa ja luonnonvalkoista  puuvillakangasta värjäys- ja leimailutarkoituksiin. Tätä ei kait lasketa kovin suureksi lakonrikkomiseksi..eihän?

Kankaanostolakosta puheenollen täytyy tarkentaa että lakko ei koske kirpputorilöytöjä. Eikä näköjään semmoisiakaan jotka  huutelevat että haluavat päästä kangashyllyihin (huom. monikko) asustamaan. Toki täytyy myös mainita että onnistuin yhdelle ompelijaystävälle tyrkkäämään mukaan kaksi muovikassillista hyvin marinoituneita kangashyllyn antimia tässä yhtenä päivänä...että olikin jo vajetta, suorastaan tyhjä kohta kangasrivistössä.

Värjäyspeukaloa ja leimailukantapäätä kutittaa siihen malliin että asialle on tehtävä jotain. Jospa tässä yhden leimasimen saisi kaiverrettua aamua varten!

t. nimim. yksi ihan leimaantunut.