lauantai 2. kesäkuuta 2012

vuoropuhelua


Niin tykkään näistä. Tädiltä saatuja juurakoita jotka huonosta hoidosta huolimatta ilmaantuvat porraspielen penkkiin joka kevät. Sieltä ne nousevat sykertyneinä ja nuppuisina, keskustelevat keskenään. Vaihtavat ajatuksia, kertovat kuulumisia.  Niin meidänkin pitäisi.

Täällä sattuu ja tapahtuu. Elämisen ja olemisen  kiemurat välillä pistävät puuskuttamaan ja välillä vetämään henkeä. Toisinaan pitää ottaa tietoinen happihyppely, kaikkeen.
Joskus joutuu sen kauniin ja tarpeellisen elämäänsä kaivamaan mitä kummallisimmista asioista. Pyykkiä ripustaessa voi tehdä iloisia värisuoria, hymyillä kukallisille pyykkipojille ja lähettää isojen pelipaitojen omistajille lämpimiä ajatuksia. Pihasaunan lämmittäminen käy tiukan paikan tullen terapiasta ja omille ajatuksille löytyy aikaa työmatkoilta kun vain malttaa niitä kuunnella.
 
Elämä on kiireistä, täyttä. Ei missään tapauksessa tylsää tai tapauksetonta. Välillä aika ihanaakin.

meillä
-leivotaan ja siivotaan sunnuntaina olevia juhlia silmälläpitäen
-paistetaan muurikkalättyjä
-kynsitään kukkapenkkejä ohimennessä
-ajellaan sinne ja tänne
-käydään töissä oppimassa elämästä jotain oleellista
-päivitellään kertyneen romun määrää
-lauletaan ja soitetaan
-juhlitaan milloin mitäkin kissanristiäisiä kuten vaikka yhtä uutta keittiötä
-mietiskellään vakavia asioita
-valvotaan välillä muutenkin kuin yövuorossa
-keskustellaan ystävien kanssa aamuyön tunneille
-mietitään mitä ammattiin valmistuva esikoinen on saanut kotoa evääksi omalle polulleen
-suunnitellaan kesälomaa
-nautitaan pienen puhetulvasta ja avautuneesta sanaisesta arkusta
-ihaillaan narsisseja ja muita kevään kukkijoita jotka jaksavat nousta rikkaruohoviidakosta
-silitellään uutta pientä karvakorvaa




Kaikkea. Paljon. Päällimmäisenä kai kuitenkin perusonnellisuus, vaikka joskus sen joutuu kaivamaan epämääräisen sälän alta. Sälä voi olla konkreettista pyykkiä, tiskiä, romukaaosta, tai joskus henkisempää. Voimattomuutta, outouden tunnetta, epäonnistumista tai ahdistusta.

Tänään tuo säläkin näyttää ja tuntuu kivalta ja kesäiseltä.Vesisade ei haittaa tätä tunnelmaa, tämän ilon muistaa jo omasta lapsuudestaan, pursuavan riemun. Koululaisten kesäloma alkoi, todistukset on tästä vuodesta saatu.  Onnea täältä kaikille koulunsa päättäville! Jotkut siirtyvät uusiin kuvioihin ja haasteisiin ensi syksynä.  Onnea sinnekin.

Mitä teillä? Kertokaapa päivienne kulusta. :)



-hanna-

12 kommenttia:

  1. Ketä ja mitä juhlitte tällä kertaa - ammattiin valmistuvaako?

    VastaaPoista
  2. Kulunut viikko onkin ollut täynnä erilaisia vierailuja, niin kotona kuin työrintamalla. Tiistaina kävmme tutustumassa raudan valmistukseen. Keskiviikkona vierailimme ihanassa maalaisympäristössä - ympäristöstä tulleet aromaattiset hajutkaan eivät haitaneet retkipäiväämme. Aurinko helli meitä ja makkarat maistuivat :)

    Lauantaina heräsin vasta puoli kahdeksalta - ihanaa! Sitten nokka kohti cityä: kauppahlli ja tori tähtäimenä. Torilta löytyikin näppärä pikku veska. Kauppahallin kalasaaliin grillauksen ja pyykinpesun lomassa tein onnittelukortin, jonka veimme iltapäivällä tuoreelle ylioppilaalle lahjakortin kera. Illemmalla sain pitää sylissäni pientä, vielä vauvalle tuosuvaa, kolmikuista prinsessaa ja ihmetellä ajan kulkua - vasta äskenhän pidin omia vauvojani sylissä... Pikku prinsessan lisäksi syliini änkesi pikkuinen hännänheiluttaja, joka halusi olla huomion keskipisteenä - taisi mokoma olla hieman mustasukkainen. Vesisade ja tuuli eivät todellakan haitanneet päivän kulkua - lakanat eivät kylläkään kuivuneet ulkosalla ;)
    Päivä oli pulkassa hieman ennen yhtätoista - uni voitti ...

    Viimeinen työviikko edessä ja sitten alkaakin joutenolo elokuun alkuun saakka. Mitäköhän tekisi?

    - Katri -
    ps. löysitkö Hanna terveiseni?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. olipas siellä mukavankuuloinen viikko! siellä maalaisympäristössä on viime päivinä ollut kyllä niitä aromaattisia..huh sentään. :)
      mukava toripäiväkin. haaveilen myös että tässä jonakin vapaapäivänä ehtisin ouluun kirppiskierrokselle...tosin tavarakaaos pitäisi ensin saada hallintaan..ja kun varsinaisesti käsityömateriaalistakaan ei ole pulaa...tarvetta ei ole mutta mukava olisi kierrellä. :)

      jos joutenolo alkaa käymään työstä niin tervetuloa, täällä löytyy aina pientä puuhastelua :D
      terveiset löytyivät! :D lusmu mikä lusmu :D

      Poista
  3. Kesäkuu ja järven lämpenemisen odottelua! Eilen olin yhen rakkaimmistani kanssa yo-juhlissa ja mukavaa oli. Voiko ällötys olla positiivista-olen pohtinut...Ei voi, vaikka syy siihen olisikn mahottoman ihana.;-) Olen maannut viime aikonut paljon sohvalla, nauttinut salamiakista ja toisin ajoin olevasta kodin siisteydestä, lapsista. Aivan nokko nuita ahdistavia ja negatunteita herättäviä uutisia ja pohdintoja, sälää tulee joka päivä näköpiiriin tai korviin kuultavaksi. Onni juoksee ja odotan uutta suurta. Ihana kuva Hildasta, nuo ponkkarit, niin hyvä : ) T. Pirta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. onnea, Pirta. <3
      positiivinen ällötys....huhheijaa!
      tuosta sälästä..taitaa olla sama sälä sielläkin joka ahdistaa...välillä. :(
      ponkkarimimmi on niin makia. :) oletko jo ilmottautunut elokuun kurssille? minä aion, ehdottomasti.

      Poista
    2. Olen ilimottautunut,ja sinä kans sinne! Hyvä, ihana.Nyt siis uus odotuksen aihe :)HANNA

      Poista
    3. Niin ja kiitos onnentoivouksista <3:lla Pirta

      Poista
  4. Voiko enää paremmin sanoa?Ajatukseni yhtyvät täydestä sydämestä ajatuksiisi,perin kummallista:)Oi tätä elämän onnea,ihanaa,kaikesta huolimatta.
    Vaikka elämää onkin varjostanut 3.n kertainen suru viimeisen kuukauden aikana,siitä huolimatta elämä jatkuu.Ja sen hivelevän tunteen saan oikeasti kokea,pikkuiset varpaat jossakin uumenissa kertovat siitä <3 Sanaton elämän ihmeellisyydestä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ja Suville myös, onnea paljon! <3
      surun keskelle tulossa ihmeellistä onnea. ihanaa.
      mukavaa jos löysit ajatuksistani yhtymäkohtia...en sittenkään ole yksin näitten tuntemusteni kanssa. :)

      Poista
  5. Suville voimia! T. Pirta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. samaa toivon. suru on elettävä...ja se kysyy voimavaroja...kun samalla on kuitenkin huolehdittava perheestä yms. vaikka toisaalta hyvä juurikin niin, muu touhu auttaa eteenpäin. kuitenkin on annettava aikaa omille ajatuksillekin...jotta suurin suru ja kaipaus väistyisi ja antaisi tilaa lämpimille muistoille.
      "surun kyynelten läpi loistavat onnellisten päivien muistot."

      Poista