Toisinaan iskee ankeus ja ahdistus näiden kaikkien ideoiden kanssa. Ideavaraventtiilille olisi tarvetta, saisi paksuimmat savut päästellä aivokopasta välillä ulos.
Yhtenä päivänä olin aika paksuissa tunnelmissa liikenteessä. Vauva, turvaistuin ja täysinäiset ostoskärryt, poikasen ruoka-aika ja kolmevuotias kauppakaveri josta oli tosin paljon enemmän hyötyä kuin haittaa!
Keitos paksuuntui sitä mukaa kun aikataulu petti, nuorisojaoksen toiminnassa olisi ollut huomautettavaa, puhelimesta uhkasi loppua akku ja tililtä rahat.
Menin paikalliseen kangaskauppaan keräämään voimia kotimatkaan=ruokkimaan vauvan. Hilda-tyttönen kertoili iloisena koko kaupalle että "meillä on täällä kopassa ihana hymypoika! Se aina nauraa kun sille tekee temppuja ja se tykkää hirmuisesti meidän äidistä!" Kangaskaupassa asioineet rouvasihmiset nauroivat ja tulivat kuuntelemaan pulputtajan juttuja ja jossain vaiheessa piti sen verran osallistua keskusteluun sanomalla että älkää ihan kaikkea uskoko. :)
Pelastipa silloin keitoksen pohjaanpalamiselta, taas kerran, tuo ihana tylleröinen.
Yhden toisen keitoksen pelasti (silloinkin oli vähän turhan paksua) ihana eskariope jonka kanssa juttelin koulun myyjäistapahtumassa. Pikkuihmiset olivat kaikki siinä ympärillä, kaikilla oli enemmän ja vähemmän tärkeää asiaa poniratsastuksesta, onnenpyörästä, ongintarahasta ja hukkaan menneistä sormikkaista. Vähän savua taisi näkyä jo mutta hiipui sekin, kun opettaja niin lämpimästi puhui eskarilaisestamme ja kertoi, muistutti minulle että meillä on niin ihanat lapset!
Eskarilainen on ihanassa iässä, vähän iso mutta onneksi vielä pieni. Kaikki prinsessamainen on ihanaa! Helmi sai toivomansa sydäncollegen. Collegekangas arkistojen kätköistä, kaava isonsiskon vastaavasta kaupastaostetusta,sydän jotain kiiltävää kummallista verhokankaantapaista, sekin arkiston syövereistä. Vapaaompelukoukeroita, pitsiä. Ihan lempparipaita on kyllä!
Ihana Helmi!
Voi apua, miten ihana!!! (siis tyttö ja paita). Mää haluan kyllä kans kokeilla tuommoista. Uskon ekaluokkalaisemme kans innostuvan tuollaisesta paidasta. Osaan kyllä kuvitella tilanteen, kun reipas pikkuneiti ihastelee veljeään:) ja eskarilainen on myös niin herttainen tyttö.
VastaaPoistaoikeastaan tosi yksinkertainen, ihan peruscollari mutta tuo sydän ja pitsi tekee siihen vähän säihkettä. :) kokeilehan vapaaompelua myös ;), tiedä vaikka innostuisit! :)
Poistapikkuneiti on kyllä niin reipas ja hassu. :)
Niin ihana tositarina! Ja tuo paita niin söpö. Onko sydän vuorikangasta vai mitä? Mukava juttu. En sanotuksi saa-PIRISTI ainakin! T. Pirta
VastaaPoistatositarinoita. :) söpö se on, mukavan tyttömäinen peruspaita. sydän on jotain kiiltävää verhoa pala, ehkä sintsiä? vai onko semmoista? muistelisin joskus kuulleeni sennimisestä. mutta vuorikangas varmaan ihan passeli, alle vain joku toinen kangas kun kirjot :)
PoistaAi miten ihana paita, housutkin noin herkulliset. Ootko ommellut nekin? Meidän neiti varmasti huokailisi paidan ja (housujenkin) perään. Ja niin ihana tyttö, todellinen Helmi. :)
VastaaPoistasiitä tuli yllättävän kiva, ja oli semmoinen aika nopea surautus. housut hovihankkijalta, Halpa-Hallista. :) tuommoisia kankaita olisi kiva saada kyllä jostain! napakkaa, joustavaa, paksuhkoa.
PoistaIhana Helmi se kyllä on. :)
Voi elämä <3 Kykkähän prinsessalla pitää olla sydäncollege. Ihan kirjuutus ihanalta ihmiseltä.
VastaaPoista-Katri-
elämää, elämää. sitä riittää. :) prinsessalla pitää tottakai olla sydämiä. :) kiitos, sinä!
Poistatiiätkö? ei Helmi ole turhaan Helmi,sillä kaikki Helmit ovat todellisia helmiä ja aarteita :)Meidänki Helmi ;)
VastaaPoistaniinhän ne ovat, nimestä riippumatta. :)
PoistaKiitos taas piristysruiskeesta. Voi ihanuutta, paitaa, sen omistajaa ja tekijää!
VastaaPoistavoi ruiske! kiitos, kiitos, siskonen. :)
PoistaTutun kuuloisia keitoksia! Terveiset kummitytölle ♡ Kyllä tuon paidan kanssa kelpaa :)
VastaaPoistakeitoksia siis sielläkin. :)kerrotaan terveiset! sinne liian kauas myös terveiset, pojalle, nappisilmälle. :)
Poistaja muillekin!