Äitienpäivä tuli, oli ja meni. Kiitos ihanista, ihanista kommenteista edelliseen äitienpäiväjuttuun, teille kaikille vielä tässä yhteisesti! On pitänyt palata niihin joinakin heikkoina hetkinä...ihan hirmuisesti niistä saa iloa!
Päivät kuluneet tässä viikolla touhussa ja hyörinässä-lähestyvät keväiset juhlat pitävät kiinni valmisteluissa ja onhan tuota perussettiä tässä ihan kiitettävästi.(tämä viimeinen virke lukee rivien välissä, toim.huom.)
Paljon olisi kivoja tapahtumia ja menemisiä kerrottavana. Yksivuotiskemuista,tyttären Espanjan matkasta, toisen tyttösen leirikoulujutusta, käsityökerhon kevätnäyttelystä, pari vaateompelusta viikkojen takaa olisi postaamatta, hovikuvaajan kansioissa olisi ihania otoksia merestä, metsäkeijuista ja keväästä täällä ketunpesässä. Niiden aika on varmaan joskus. :)
Remontti alkaa olla valmis. (ja taas siirrytään rivien väliin: paitsi pikkuvessa, portaat ja muutama sähköjuttu.)
Sisustuspuuhaa on ollut mukava aloitella...vielä puuttuu verhoja ja kaikkea mukavaa, mutta joitakin nauloja ja koukkuja olen jo uusiin puhtaisiin pintoihin nakuttanut!
Viimetippa on hyvä olemassa. Vielä viikko viimetippaa, ja to do-listassa aika monta hommaa. Vähän ja paljon leipomista, ikkunanpesua ja ompelua, siivoilua ja järkkäilyjä. (rivivälissä pari huokausta ja stressinpoikasta.)
Juhlat ovat ihania! Vieraita, ystäviä ja sukulaisia, siivottu koti ja yhdessäolo. Herkkuja, kahvikupposia, kauniita kattauksia ja kopisevia kenkiä. Pienet tyttöset täällä miettivät mekkovalintaa, suunnittelevat kampauksia, siivoilevat leikkimökkiä ja järjestelevät sinne pienille juhlavieraille mehutarjoilua. Yhdessätekemisen meininki on parasta näissä juhlavalmisteluissa. (riviväli kertoo että joskus ei ole ihan niin meininkiä, tai sitten se vaan tuntuu siltä näin äiti-ihmisen työlaseilla katsottuna.)
Minäpä heitän ne lasit nyt pois. Vaihdan nyt juhlarilleihin. Niiden läpi katsottuna to do-lista lyhenikin jo monta metriä! Nämä ovat ihan selvästi pluslasit. :) Positiivisuuslasit. Yritän pitää ne tässä käden ulottuvilla, ja ainakin otsalla jos eivät ihan nenälle aina löydä.
Tuokiokuvia.
Jääkiekkoa on seurattu kovasti täälläkin. Tappion kautta finaaliin. Hienoa! Jääkiekko taitaakin olla ainoa itselleni, jonka takia tulen iltaisin sisälle. Eihän sitä muuten malta :O)
VastaaPoistaJääkiekko on kuningaslaji. :) Hyvä Suomi!
PoistaPositiivisuuslasit, huippua Hanna :D Minäpä koitan pitää ne käden ulottuvilla koko ajan. Aivan mahtavan hymyilyttävä ajatus :) Tsemppiä juhlavalmisteluihin.
VastaaPoistaMiten ne meneekin koko ajan hukkaan, ne lasit!! Aina vain uudestaan joutuu nostelemaan nenälle...mutta hyvät ne on olemassa. :)
PoistaJuhlat ovat nyt paremmalla :) puolella, siellä ja täällä. :)
täällä tarvittaisiin kanssa niitä laseja :) remontti ei oo vielä alkanukaa ja juhlat lähestyvät:) vietetäänkö niitä somast rakennus-telineiden keskellä?
VastaaPoistaIhan hyvin juhlia voi viettää rakennustelineiden keskellä. :) mukavia juhlia sinnekin. :)
PoistaLöysinpä ihanan blogin, elämänläheisen!! Sinulla on kirjoittamisen taito hyppysissä!!
VastaaPoistaTuuppa joskus kun kerkeet vierailemaan mun luona :)
Oi, kiitos sanoistasi! Kiva kun löysit! Tervetuloa joukkoon. :) Kävinkin jo kurkkimassa sinun blogiasi-palaan paremmalla ajalla uudestaan, mukavalta näytti. Mukavaa että löytyy uusia luettavia! :)
Poista