Päivissä parasta ovat aamut. Ilopilleri nousee seitsemältä,tepsuttaa topakoilla pikkujaloillaan keittiöön ja kömpii syliin. Valkoinen liinatukka tuoksuu unelta, lämpimältä, ehkä kesältä. Sillä on hyvä aloittaa päivät.
Pienin tyttönen nauttii hitaista kotiaamuista, yöpaidasta ja mummun viltistä. Kuuntelee Topeliuksen satuaarteita, piirtelee prinsessapossuja ja halaa liinatukkaista Pikkuveikka Lellikakkua mennen tullen.
Ekaluokkalainen on iltauninen ja aamuvirkku koululainen. Koulutaksi hakee vasta kymmeneltä joinakin aamuina...ja aamu on pitkä. Onneksi on se yksi liinatukka jonka kanssa kuluu aika.
---
Ekaluokkalainen tarvitsi kouluvaatteita.
Harmaa collegepala sai kaveriksi vanhan verhon...poimutettu läpikuultava helma on ihana. Kaula-aukon kaitaleen tein samasta collegesta siten että ulkoreuna jää päällepäin, Vähän rouheaa särmää hempeän helman vastapainoksi. Hihat ovat vajaamittaiset..se nyt jälkeenpäin vähän harmittaa. Tosin toimii kivasti valkoisen ja mustan pitkähihaisen paidan kanssa. Ja vaaleanpunaisen. :)
Syksyn sävyt ovat nyt lempeitä ja tasapainoisia. Puiden lehdet ovat lähes pudonneet ja lokakuisen maiseman yllä on usein sumu. Sumu voi olla joskus tunkkaista ja paksua, estää näkemästä eteensä ja silloin se on vähän ahdistavaa. Elämässäkin on joskus sumua.
Sumu voi olla myös kaunista! Se häivyttää kovia ja karkeita asioita, ja keveänä se on jotenkin satumaista.
Ihania kuvia taas! Olet hyvä kirjoittamaan. Välillä tosiaan sumu elämässä on paksua ja tulevaisuuden näkymät peittyy ja välillä se peittää keveästi elämänkuoppia antaen voimaa jatkaa! Kiitos Hanna ystävyydestäsi!!!
VastaaPoistavoi kiitos, Ride! kirjoittaminen on semmoista ajatusten jäsentelyä...joskus haaveilen tekeväni sitä enemmänkin..mutta saa nähdä. semmoista tajunnanvirtaa nyt, olisi kiva enemmänkin käyttää tähänkin aikaa. :) kuvat ovat kivoja. kuvaaja on tehnyt mulle valmiiksi asti, jo pitäisi saada postauksia aikaiseksi. ihana ajatus elämänkuopista. hyvä! kiitos itsellesi. :)
PoistaIhanan paidan olet tehnyt! Vastakohdat tekevät tästä hempeän sumuisen. :)
VastaaPoistavoi kiitos! ihana luonnehdinta paidasta! pitääpä käydä kurkkimassa blogiasi-siellä näyttikin olevan taitavan ompelijan kädenjälkiä. :)
PoistaValoja ja varjoja. Valkeaa ja harmaata. Ihania mielikuvia ja kuvia tähän tihkuiseen päivään . Hannannäköisiä! Kiva oli lukea!
VastaaPoistakiitos Kaisu!
PoistaHienot kuvat. Kaunista kerrontaa. Sumua ja iloa, odotusta, vaivaa ja kiitosta...Pirta
VastaaPoistakiitos, Pirta! (jostain syystä muuten oli yksi kommenttisi mennyt roskapostilaatikkoon...se käväisi täällä blogissa mutkan ja poistin sen koska oli niin samansisältöinen tämän kanssa.)
Poistasyksyn sumuisten päivien sekaan kirkkaita päiviä-niitä sinulle. <3
Hieno teksti, kauniit kuvat ja upea paita, onneksi löysin tämän blogisi!
VastaaPoistaVoi Krista miten niin lämmitti tämä kommenttisi! kiitos siitä. pikapyörähdin jälleen blogissasi..palaan kyllä ajan kanssa. :) ihania, taitavia ompeluksia!
PoistaJokos tämäkin keijukainen on jo koululainen? Mihin se aika oikein riensi ...
VastaaPoistaeikös olekin kummaa tuo aika...ihan liian kiirettä pitää. tämä keijukainen on Helmi-tyttönen...ihan varkain ehtinyt jo ekaluokkalaiseksi.
PoistaPaita on niin ihana ja kuvat niin mahdottoman ihania ja kirjoituksesi niin ihana, että ihastelen vaan.... <3
VastaaPoistano jo oli ihanaa. :) voi sinua. kiitos, Kanneli. :)
PoistaSöpön paidan olet taas saanut aikaiseksi.
VastaaPoistaIhania kuvia ja kirjoituskin niin kauniisti kirjoitettu.
Ja voi tuota viimieistä kuvaa, söpöläinen. :)
Joskus iskee akuutti ompelutuska tai joku idea ihan vaatii päästä toteutukseen. tässä oli juuri semmoinen tilanne...ihanpakko oli piirtää tuo kissamirri vaikka tilanne ei muuten ollut ollenkaan sille puuhalle sopiva...
Poistaviimeisen kuvan söpöläinen on syötävän ihana. päivät pyörii sylissä ja jaloissa ja yöt kainalossa. :) kiitos kommentistasi, Saga!