sunnuntai 21. huhtikuuta 2013

Yksi pikkuinen tyttö

Se kertoo juttuja.
Sen jutut on siitä mahtavia kun jutun alussa
ei voi koskaan tietää
mihin se juttu päättyy.
Sillä on eskari, pinkki.
Sen eskarissa on kaikkia kivoja kavereita niinkuin Assi ja Teemu.

Se kertoo että sen eskarissa oli kissa jolla oli punaiset kumpparit,
 ei pinkit, kun niitä on vaan pienillä tytöillä.
Sen eskarissa kaikki ovat kans kolme vuotta
eikä sinne saa tulla isot.
Sen eskarissa on aina jauhelihaa ja makaronia, eikä koskaan ketsuppia.

Sen mielestä isosisko ei voi auttaa 
sille housuja jalkaan kun se ei ole sillätavalla ajatellut.
Mekkoja se laittaa päälle monta kerrallaan
ja vaihtaa niitä tunnin välein
mutta se onkin hinsessa.
Ja hinsessoilla on aina jalassa konnarit.

Sen jutuissa vilahtelee semmoisia sanoja kuin 
todellakin,
ei voi käsittää,
ja että ihan mahdotonta.
Siellä missä se kulkee kuuluu 
laulua, lähinnä peppipitkätossua
ja jotain omakeksimää-niinkuin vaikka 
vannipavanninvaa.
Sen jäljiltä  kuuluu myös  kikatusta, iloista tirskettä
josta tietää että nyt se on piilossa ja säikyttelee ohikulkevia 
jotka tietysti hirmusti kaameasti kiljaisevat ja 
ai että se on sitten hykerryttävää.

Välillä se piirtää paperin täyteen nykeröitä.
Ja seinäänkin, jos sattuu olemaan semmoisella päällä
että alahuuli putoaa muutaman sentin tavallista alemmas.

Silloin sen kantapäät tömisevät 
ja kädet ovat puuskassa
ja sitä ärsyttää.
Silloin se sanoo että
 menkääpoiskaikki
ja entykkääkenestäkäänikinä.
Silloin sitä pitää puristaa ja kysyä että saako tankata.
Yleensä saa.

Se järjestää kimaltavia hetkiä arkisiin puuhiin
kun se leipoo ja nuolee taikinakuppia
istuu pöydänkulmalla katsomassa
kun puuro kiehuu
ja sekoittaakin se joskus
se lukee tesvilleriä ja sanoo että 
"äiti älä pelkää nää ei oo totta"
kun se ui hiekkalaatikossa
kylvettää pehmosammakkoakin
ja ihmettelee hurjasti miten jalat voi olla märät 
kun sillä kerta oli pinkit kumpparit.

Se on iloinen pieni tyttö ja 
se kertoo että 
sen on joulupukki tuonut meille 
kun me oltiin oltu niin kiltisti.
Ja että kun se istui tontun sylissä 
niin tontulla  soi taskussa puhelin.

Sen päivät täyttyvät mukavista leikeistä
niinkuin vaikka 
kenkäkauppa,
rapapuuron keitto
ja pyykkikasaan sukeltaminen.
Se ihailee hienoja matoja pihalla ja 
tuo niitä pesuhuoneen lattialle
lämmittelemään.
Sen taskuissa on käpyjä
ja se haluaa 
että meille tulisi pinkki vauva.

Joskus se tiskaa niin 
että koko työpöytä lainehtii
mutta se on kyllä hyvä kuivaamaan.
Se hakee kylppäristä pyyhkeen 
ja vaan yhden mukin pudottaa siinä
kuivaillessaan.
Mutta ei se mitään haittaa,
niin se sanoo.
Se tykkää painella 
pyykkikoneen nappeja ja joskus 
kone ei oikein tiedä miten pesisi.

Iltaisin  se vähän joskus riehuu, 
hyppelee sohvalla ja tekee temppuja.
Sitten se nykertyy kainaloon,hymyilee, 
 huokaisee kevyesti
ja nukkuu.

Kyllä sen kanssa päivät kuluvat mukavasti
ja ne ovat täynnä rakkautta.


34 kommenttia:

  1. Tuli ihanaa kirjoitustasi lukiessa vahva tunne siitä että meillä asuu samanlainen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kolmevuotiaat taitavat olla samaa maata :) joka paikassa. :)

      Poista
  2. Ihana! Tuon ikäiset on kyllä parhaita, ja kumma miten herkästi niiden sanavarastoon tulee semmosia hienoja sanoja joita ite ei edes käytä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ne on, jotenkin niin hauskassa iässä kun ovat vähän isoja ja kuitenkin mukavan pieniä...ja just aivan kummallisia sanoja pukkaa. hämmästyttää päivästä toiseen jollain jutulla. :)

      Poista
  3. Tuossahan on hieno tarina kuvakirjaksi, kuvat tekstiilitaidettasi, vaikkapa valokuviakin mukaan :)kevätterveisin AK

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. oi, sepäs vasta olisikin...vaikka taide kuulostaa aika hienolta sanalta. :)joskus olen ajatellut että haluaisin pienet kirjontatyöt tehdä lasten kuvista.

      eihän sitä tiedä jos vaikka joskus. :)

      Poista
  4. Olipa ihana kirjoitus! Tosi hienosti kuvaillut pienen ihmisen olemusta ja touhuilua:-).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :) semmoisiahan ne ovat, pieniä touhuheppuja. niin mukavia juttuja ja touhuja, kaikki on niin innostunutta ja ihmeellistä, ei turhia murheita ja muutenkin hyvällä asenteella elämässä. :) oppimisen paikka. :)

      Poista
  5. Magdaleena on pikkuinen tyttö
    jolla on kutonen laulussa
    Magdaleenalla on sukassa reikä
    ja suussa yhdeksän hammasta

    Sukat on sillä makkaralla
    ja lentää se päivänkakkaralla
    ja kylpee yhdeksän pilven alla
    ja pupuja sillä on pöydän alla
    ja perhonen korvanlehdellä

    Magdaleena pihalla leikkii nallekarhujen seurassa
    ja arvatkaapas missä se nukkuu!
    Tietenkin äitinsä taskussa

    Sukat on sillä makkaralla
    ja lentää se päivänkakkaralla
    ja kylpee yhdeksän pilven alla
    ja pupuja sillä on pöydän alla
    ja perhonen korvanlehdellä

    t. kummitäti

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ihan kuin. :)

      ihana laulu, tässä paljon pikkuihmisten maailmasta. :)

      Poista
  6. Ihana kolmivuotias:)! Minunkin arjen ilona saman ikäinen poikanen, ja niin kultainen veijari:).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kolmevuotiaat on huippuja. niillä on jo kaikkea omaa jutua, persoonallista otetta elämään. :)

      nämä on kyllä just niitä arjen iloja. :)

      Poista
  7. Voi pientä eukkoa! Ne ovat mahdottoman mukavia kapistuksia! (toki myös 3-vuotiaat pojat, muistaakseni) :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. aivan mahdottoman mukavia! muistelisin samaa poikalapsista :) vaikka siitä on kyllä jo aika kauan. :)

      muistan kyllä HYVIN meidän kolmevuotiaat tuplapojat jotka kyllä monta hauskaa ja hassua sattumusta jarjestivät elämäämme silloin kolmevuotiaina. :) päällimmäisenä muistan se että niiden kanssa oli niin hauskaa. ehkä siinä ei voinut kuin nauraa. :)

      Poista
  8. Naurua ja itkua sopusoinnussa -vaikka äiti olis epävireessä. Ihana kuvaus 3-vuotiaasta <3 t.Pirta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. äiti epävireessä. mikä oivallus! täällä on.

      kolmevuotiaat on mukavia, niin mukavia että saattavat saada epävireetkin sopusointuun. :)

      Poista
  9. Tätä lukiessa nousi hymy huulille :)
    Ihana pikku rinsessa ja ihanat rinsessaturinat.
    Voi kun tuo valoisuus säilyisi läpi koko elämän.
    -Katri-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. rinsessaturinat on täällä jokapäiväisiä. :)
      tuotahan sitä toivoo...että valoa riittäisi sittenkin kun sattuu pimeitä päiviä.

      Poista
  10. Meillä on monesti naurettu tällä teidän kuopukselle, on jotenki niin huipputyyppi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. mekin kyllä nauretaan tällä pakkaukselle, monesti joutuu vähän salaa. :) tällä on temperamenttia, se pistää ojennukseen isompia niin että välillä aivan mahdottomasti naurattaa. se liikkuu kyllä semmoisella maailmannapa-asenteella, mutta niinkait niiden kuuluukin. :)

      Poista
  11. Aivan huippu kuvaus! Niin ihana patteri joka lataa vanhempiensa akkuja, mutta toisaalta sitten osaa tyhjentääkin joskus :) Ois niin mukava nähdä teidät... Terveiset on tulleet perille :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. on se oikea akkulaturi. niinkuin kaikki pikkuihmiset. :) ja purkaaakin ne tosiaan osaa...onhan sitä parkua ja märyäkin silloin tällöin. muistaakseni? :)

      jos oikein arvaan niin ois enemmän kuin mukava nähdä! :)

      Poista
  12. tee kirja!! tosi hyvä,

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ei puutu kuin osaamista ja aikaa. :) että pienestä kiinni. :)

      Poista
  13. Hienosti ilmaisit lapsen maailmaa, tuli niin mieleen oman lapsen vastaava ikäkausi ja ne omat laulut. Kiitos tästä!

    VastaaPoista
  14. Ihana :) mulla on ihana 3-vuotias lapsenlapsi matilda, jotenkin niin samanlainen, onhan hän sukulaistyttö :) -Anne Leino-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, mukava että sinäkin täällä!!! Ja sukulaistyttöpä hyvinkin, niin on hänkin hupaisa pakkaus. :) Terveisiä Matildalle ja muille rinsessoille. :)

      Poista