ta(n)kki tyhjänä

Luovuus on kummallinen asia. Välillä se pysyy piilossa viikkotolkulla, ehkä kuukausiakin. Toisinaan sitä pursuilee aivosoluista tunti toisensa perään sitä tahtia ettei mikään ämpäri riitä.

 Luovuutta on monenmoista, Joillakin se ilmenee taiteellisina itsemaalattuina tauluina (kade), mielettöminä sisustuksina (vielä enemmän kade) tai joillakuilla vain tulee mahtavia havuasetelmia kun vain vähän kääntävät ja vääntävät niitä risuja. (joillakin ei siis niinvain onnistu ne risujen kääntämiset...)

Jotkut ihmiset ovat arkisella tavalla luovia.
Jotkut ovat mestariluovia elämään vähien rahojen kanssa siten että tilipäivää ei tarvitse odotella kalenteri kourassa (iiiison laskupinon kanssa) ainakaan kovin montaa päivää.
Arkiluovuuden huippu ovat semmoiset ihmiset joiden elämä näyttää ulkopuolisesta siltä että arjessa (ja juhlissa varsinkin) on liikaa liikkuvia osia, ja niiden  hanskassa pitäminen ei voi onnistua. Mutta niin vain arjen luovuussankari  cruisailee liikkuvaisten osastensa kanssa päivästä toiseen (tila-autolla mutkaista ja mäkistä tietä näkymättömiin) unohtamatta ketään soittotunnille tai ajamatta kotinsa ohi vaikka takapenkillä on hervoton väittely siitä oliko kuka viimeksi etupenkillä, tai että kenen vuoro on kotona lukea ensiksi Akkari, jos sattuu olemaan keskiviikko. Tai vaikka ei olisikaan.
 Ruoanlaittoluovia ihmisiä on myös olemassa. Tyhjästä jääkaapista he tekevät ruokaisan salaatin ja leipaisevat makoisat kahvipullat (ilman ohjetta tietenkin) tai luovimmissa  tapauksissa ruokkivat omat ja vähän valvotuista öistä väsähtäneen naapurin äidin kakaroineen ihan noin vain luovasti. Tai keksivät monipuolista ruokaa sillekin nirsolle mukelolle joka suostuu huijaamatta syömään vain makaronia ja ketsuppia.

Luovuus voi olla myös kaikenlaisiin taitoihin liittyvää. Ilman jonkunasteista luovuutta ei kertakaikkiaan voi oppia soittamaan viulua, pianoa tai vaikka neulomaan palmikoita tai villasukan kantapäätä.Puhumattakaan kirjoneuleesta...se on jo salatiedettä. Luovuus kukkii myös niissä ihmisissä jotka tuosta vain omasta päästä kaavoittavat, leikkaavat ja ompelevat ITSELLEEN  vaatteita.

Huhhuijjaa. Käsityöihmiset ovat oma lukunsa tällä luovuuden kartalla. Värien käyttöä, materiaalivalintoja, hullunhauskoja keksintöjä jotka saavat käsityön juuri siksi ihmeelliseksi ja uniikiksi.

Joskus  on tuntunut että minustakin on luovuutta ripaus löytynyt.  
Nyt etsintäkuulutus: missä se oikein luuraa, se ripaus!!!!!!!

-----

P.S. yhdenlaista luovuutta löytyy täältä talosta siltä tyttölapselta joka onnistui tekemään tänä iltana suklaapiirakan ohjeella oikein makoisaa suklaakeksiä, koko pellillisen! Ei ihan kaikilta onnistukaan. :)