kaistanvaihtoja

Joooooo.
Ja jooooooooooooooo.

Elämä on semmoista että ajaa ikäänkuin viereistä kaistaa  ja tajuaa että oma elämä menee ohi  perävalot vilkkuen.

Kaikenlaista ja kaikenkarvaista menoa, touhua, viemistä, tuomista ja käymistä,suunnitelmaa ja toteutumaa, toteutumatta jäänyttä ja muuten vaan mahdottomuuksia. Kiirettä ja vähemmän kiirettä-välillä ihan pysähtynyttäkin. Näpertelyä ja suuria linjoja, yksityiskohtia ja kokonaisuuksia.

Monenlaista. Samanlaista ja erilaista,ainutlaatuista.

Meidän elämää. (Välillä tosin voisin ajaa elämäni kanssa ihan samaakin kaistaa.)

-----

Yhtenä iltana joulukorttileimailua, hullunhauskaa seuraa ja tekemisen iloa. Ja tuotosta!

       (tässä pitäisi olla kuva)

Ja niinhän siinä vaan taas on käynyt, että kuvatila on vaihteeksi täynnä ja näitä ihmeellisiä ja laadukkaita, uniikkeja ja silmiähiveleviä tuotoksia ette nyt päässeetkään huokailemaan. Tämä hommahan on ollut jo aikamoisen kauan kuopan reunalla sen suhteen että kuvatila on piiputtanutja piiputtanut ja sille on annettu vain  kevyttä tekohengitystä. Nyt se poloinen aivan tikahtuu  ja tällä nörtillä ei ole ollut A. aikaa, B. osaamista  ja C. voimavaroja perehtyä moiseen salatieteeseen kuin lisätilan hankkimiseen, vanhojen kuvien poistamiseen tai niiden pienentämiseen.
Jotenkin siinä näköjään käy nyt sillä tavalla että blogilla on vähän sama tilanne kuin tällä näpyttelijällä.. että kapasiteetti loppuu. nih.

Jospa tässä jonakin päivänä paremmalla (vuorokauden)ajalla. Iliman kuvia en ala millekkään. Ja enkä kyllä ala iliman blogiakaan.

      (kuva)

      (kuva)

Kävin päivällä huokailemassa Annanpäivillä. Huoh. Kaikkea kaunista ja uskomatonta käsintehtyä.  Huokaus.