torstai 24. marraskuuta 2011

kollaasipäivä

Tänään on kollaasipäivä. :) Elämä on joskus melkoista kollaasintekoa, ajatukset, aika ja tekemiset pitää jakaa melko moneen ruutuun. Joskus kollaaseista tulee tasapainoisia, yhtäsuurin ja selkein ruuduin varusteltuja kuvakoosteita, toisinaan keskusruudun paikan nappaa joku tärkeä juttu ja muut jäävät laidoille pienempinä , kapeampina ja vähemmän kertovina.Joinakin päivinä kollaasien teko voi tuntua satunnaiselta kuvakeolta.

Ompelukone on surrannut aina kun siihen on ollut jonkunlainen realistinen mahdollisuus viittä minuuttia pitemmäksi aikaa istahtaa. Ideamylly jauhaa ja raksuttaa hirmuisesti mutta toteutus tökkii. Yksistään ajanpuutteeseen ei ole tökännyt vaan joku sylttyvirus on aiheuttanut kaikenlaisia ratkomisia ja väärin leikeltyjä palasia. Ottaa se niin otsalohkoon se ratkominen!


Näitä paitapuseromekkosia erilaisilla apliksilla ja koukeroilla on nyt  pientä viilausta vaille valmiina  4 kpl, yksi on palasina ja kankaina (=paitapuseroina) muutama. Aikaa ensi sunnuntaihin...viimetippa on hyvä olemassa. :)

Miesten paitapuserot ovat huimaa materiaalia mekkosiin...kuosit on yleensä ihan kivoja, "kangas" laadukasta ja nappilistat kivasti valmiina. Naisten paitiksissa on yleensä muotolaskoksia, kankaassa on joustoa ja ne ovat kapeampia-niistä on vaikeampi  ja työläämpi saada mekkoja ja muita sen semmoisia, toki niissäkin on ihania kuoseja joita kannattaa käyttää apliksissa ja taskuissa. Ja napit talteen ilman muuta. :)

Joku kyseli kerran kuvia minun aarrelaatikostani...Niitä on niin monta ;) että niiden kaikkien esittely vaatisi päiväkausia  ja ne ovat aina niin sekaisin ompeluvaihteen ollessa päällä.. niiden sisältö on epämääräistä ja kummallista, osalle aarre-nimitys on hieman liioiteltu..ja joitakin aarteita niihin  kaipailisin lisääkin mutta sanoisinko että suoranaista materiaalipulaa ei ole. :D


Ompelu on koukuttava ja monipuolinen harrastus. Viime lauantaisen kurssipäivän jälkeen entistä koukuttavampi...unissa vilisee kirjontakuvia, maisemat ja kuvat näyttäytyvät verkkokalvolla kirjontatöinä ja suunnitelmia on laitettava ihan paperille. :) Ompelukone ei todellakaan ole "vain "  suoran sauman ja siksakin ompeluun...:)
Haaveissa siintää yhden kirjontasuunnitelman siirtäminen takin helmaan..Kuvitelkaapa tekin niillä sielunne silmillä harmaa villakangas jossa helmaa kiertää punaisen eri sävyillä tehty ruusukirjontaompelus...voih!

Haaveillessa kaikesta tuommoisesta  ihanasta saattaa unohtua se tosiseikka että talossa asuu nopsajalkainen viipottaja joka mielellään tutkii kaikkea mahdollista sillä tavalla perinpohjin, syvälliseti ja nopein sormin.
En ole varma, mutta luulen että ihan tästä kerrasta viipottaja ei vielä viisastunut sen seikan suhteen että kanamunat menevät herkästi rikki.


Kymmenestä kanamunasta kaksi jäi ehjäksi- ihan koko joukkueelle ei saatu tehtyä munakasta mutta syötiin sitten jotain muuta. :D

Huomenna uusi päivä ja uudet kujeet. :)

-hanna-

13 kommenttia:

  1. voi tuota intoa ompeluun...ja voi kananmunaparkoja:)

    VastaaPoista
  2. Voi pikkuneiti, mikä sotku:).Kauniilta näyttää mekko, ihania yksityiskohtia, hyvät värit.

    VastaaPoista
  3. Mulle tuli hyvä mieli, enkä lakkaa ihmettelemästä/ihastelemasta tuota Hildan olemusta. Keltainen väri on kaunis, siis pysähyttävät kuvat :D ...."eikä Tyyristylleröä voi kukaan enää parantaa" Söpöjä mekkoja . T- pirta

    VastaaPoista
  4. Onpa ihana kierrätys-idea, pikkujutulla saa piristettyä kivasti muuten aika 'tavalliset' miesten paidat, kiva mekko. Ja mahtavat aarteet. Munajuttu tuo mieleen esikoisen temppaukset, kerran keittiölattia lainehtii maidossa, myös porkkanat uivat seassa (ne olivat onneksi ainoat mitä jääkaapista käteen sai). Silloin ei naurattanut ollenkaan (kakkonen se roikkui tissilla tietenkin...) huhhh ja hohhh

    VastaaPoista
  5. niin ihana mekko että... harmittelen täällä et just hävitin noita ruutukauluspaitoja ison läjän, ei hokannut et olis voinu tosiaan niistä ommella jotain/:

    VastaaPoista
  6. suvi: nyt pitäisi olla intoa enemmältikin...vähän semmoinen pakko-ompelumeininki-pienimuotoiset messusysteemit täällä johon siskon kanssa suunnistamme. :)

    Katja:sai tuota lillinkiä hetken aikaa tuolta luututa...mutta enimmäkseen kyllä nauratti kun tyllerö oli itse niin järkyttynyt :D

    tuosta puuttuu tuossa vaiheessa muutama koristenappi vielä, jospa saisin niistä muistakin vielä joitain kuvia otettua. :)

    Pirta: ajattelin samaa, ihanan keltaista! :D ja tyyristyllerö-loru sopiikin kirsikunnas-teemaan tuonne kirjontakurssille...pitäisikö tosiaan tästä ottaa vähän mallia?:D

    hildan olemus on vakava, olisittepa nähneet ne juoksuaskeleet kun tuosta tapaturmasta tuli ilmoittamaan-kaarteessa oikein suttasi!sippaliiraa, sanovat täälläpäin. :D

    kewa:kierrätysompelu on minusta niin mukavaa! Saa edullisesti kivoja ja persoonallisia vatteita. :) aika meininki teilläkin ollut maitolaineitten kanssa :D

    lasten kanssa ei tule aika pitkäksi... :)

    hanna: minä olen näitä hommaillut tosi edullisesti kirppiksiltä, meillä kun mies ei ole oikein kauluspaitatyyppiä ja kun ei töissäkään tarvitse sensorttisia työvaatteita niin ei omista varastoista niinkään löydy.

    muutama naisten paita-aarre mulla odottelee tuolla...niistä ehkä tulee jotain joulujuhlajuttuja omille rinsessoille, semmoisia valkoisia oikein juhlapaitapuseroita pitsein ja poimutuksin jalostumassa mekkosiksi. :)

    VastaaPoista
  7. Ei kannata laittaa kaikkia munia samaan koriin sanoo sananlasku :)

    VastaaPoista
  8. kummitäti: aivan :D ja ainakaan ei kannata jättää sitä koria pöydänkulmalle ja unohtua hypistelemään kankaita ja lankoja :D jos siis talossa asuu tämmöinen touho. <3

    :)

    VastaaPoista
  9. ja äskeinen "anonyymi" kommentti menee yli käsityskyvyn...ihan kirjautuneena luulin olevani :O

    VastaaPoista
  10. Onneksi tuo sotku oli lattialla eikä matolla ;)

    VastaaPoista
  11. Onneksi ei ollut mustikkasoppaa ... Se ei muuten lähtenyt pois muutoin kuin maalilla (roiskeet olivat katossa ja seinässä)...
    - Katri -

    VastaaPoista
  12. anonyymi: onneksi ei matolla. :)

    Katri: löytyy meiltä mustikkasopan jäänteitäkin...tai mustikkamehua se taisi olla. kaksosten kiipeilyharrastuksen aikoihin yksi megaluokan haaveri sen kanssa...jälkiä löytyy kun tarkasti katsoo...huh sentään! kananmunat ovat sentään sieltä kilteimmästä päästä näitä liemiä. :)

    VastaaPoista
  13. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista