Joulunpunaista

Joulu alkaa olla jo jännittävän lähellä! Koululaiset saivat todistuksensa ja loma alkoi. Muistaahan sen omastakin lapsuudesta miten kutkuttavaa se oli,.. joululoma! Meillä pienimmät koululaiset halusivat loman alkamisen ilosta nukkua olohuoneen sohvilla. Vähän niinkuin retkeillä. Mikäs siinä. Kaikkein pienin ei vain millään ymmärrä miksi ne siinä pötköttävät ja tuhisevat...uni katosi pikkuherralta kokonaan..no, eihän huomisaamuna ole mitään pakollista. 

(Eihän?)

Syksyllä löysin pikkukirpulta ihanan puolukanpunaisen naisten villakangastakin. Kokolapussa luki 42.  Aika hassun mallinen se kyllä oli, huvilatelttamallia noin muuten paitsi hihat. Ihan värin vuoksi sen ostinkin..ja kun oli kuitenkin ihan oikeaa villaa. Että jospa joskus jotain. :)

Hintakin oli kohdillaan-50 senttiä.

Pikkuhiljaa sielun silmät alkoivat nähdä sen neito nelivuotiaan parempana takkina.. Ja sehän siitä tuli. Helman pätkäisin taskujen kohdalta poikki, ja se mitta sanelikin tulevan takin helman mitan. Sen huolittelu, jatkaminen ja muu työstö  aiheutti hieman päänvaivaa...mutta  parin kokeilun jälkeen siihen löytyi musta satiinivinokantti.

Hihat leikkasin irti, muotoilin jonkunlaisen kaavan uusia hihoja varten ja niistä sielun silmillä näytti tulevan vähän prinsessaiset...

Hihoihin kunnolla poimutusta olkapäälle, ja vähän nykyaikaa resorihihansuiden muodossa.  Hyödynsin siis takista suoraan kauluksen ja etunapituksen! En ikimaailmassa olisi osannut moista piilonapituskaitaletta värkkäilläkään... 

Jotain se vielä kaipasi. 

Parina iltana piirtelin erilaisia malleja ja selasin pinterestistä lisäinspiraatioita.  

Neulotin paperin piirroksineen takakappaleelle, Säädin koneeseen vapaaompeluasetukset, toivoin parasta ja hurruutin paperin päältä piirroksen takin takakappaleelle. Revin paperin irti, vahvistin ommelta kiertämällä kuvion muutamaan kertaan. Sen jälkeen otin huovutusneulan ja harmaata, mustaa ja valkoista villaa pienet haituvat ja tikutin otukseen vähän elämää. 

Voi että minä tästä niin tykkään! Pientä hienosäätöä olisi ollut kainaloissa...ja ihan pikkuisen olisi voinut takki olla pidempikin. Vuorina on tikkivuori. Ongelmallista oli vuorin kiinnittäminen ja tein siinä erinäisiä lähempää tarkastelua kestämättömiä ratkaisuja. Yhden hyvän niksin keksin -nimittäin ompelin vuorin etukappaleiden etureunoihin kanttinauhan jonka  sitten käsin (!) joillain haivenpistoilla kiinnitin napituskaitaleen reunaan. Myös vuorin helman huolittelin vinokantilla. Kätevää. :)

Tuon yhden näkyvän napin vaihdoin sitten mustaksi. Piilossa olevat ovat punaisia. :)

On tätä porotakkia puhuteltu kun olemme kaupoissa kiertäneet. :)