Liuos on kuulemma kylläinen kun ainetta ei enää liukene siihen. Ja ei muuten liukene. Saostumia kertyy lasin pohjalle ja kaikenlaiset hiukkaset ja muut palaset alkavat tulla yli.
Tämä liuos on ihan liian kylläinen mm. kaikesta vaateryönästä joka ajelehtii päämäärättömästi ympäri taloa, päätyen pyykkiin johon olen totaalisen kyllästynyt. Pyykkikaappi on sairastunut pöhötautiin ja levittää turvotustaan piakkoin keittiön puolelle...tai oikeastaan vahinko on jo tapahtunut. Pyykkipöhö on yskinyt sen verran tiskipöytään päin että on tartuttanut siihenkin tuon viheliäisen viruksen. Kyllästyttää.
Pipo-ja hanskaosastoon olen myös erityisen kyllästynyt. Niiden koostumus-ja ominaispainosuhde tässä liuoksessa on eriskummallinen-ne ovat joko hukassa, jääneet koulubussiin tai majailevat keskellä lattiaa. Silloin kun lapsi tarvitsisi hanskoja koulun pyöräretkelle niitä ei löydy mistään kahta eri käden hanskaa, samankätisiä on liuoksessa yltäkyllin. Mutta siivouspäivänä hanskoja on ihan joka paikassa ja niitä ei saa millään tungettua niille kuuluviin laatikoihin! Olen kyllästynyt!
Pipo-osastoon liittyy muuten vielä semmoinen kyllästymisperuste että ompeluharrastuksen johdosta niitä on kertynyt tähän talouteen /liuokseen vähintäänkin kylläinen määrä. Mutta koskaan siihen päähän joka lämmikettä tarvii ei löydy sopivaa tai ainakaan puhdasta pipoa? Puhumattakaan niistä pipoista jotaka ovat levänneet ulkona kesän (tai talven) , ja saaneet toispuoleisen värihuuhtelun. NE ovat aina tallessa. Aika kyllästyttävää.
Leluosasto on alkanut myös kyllästyttää. Ne ovat nykyisin aina levällään. Kukaan ei kerää, kukaan ei tiedä mihin ne kuuluvat ja kukaan ei varsinkaan ole leikkinyt niillä. Ja kukaan ei jaksa. Kyllästyneitä?
Kyllästymistä on monella rintamalla. Esimerkinomaisesti mainittakoon muutama murkkuikäinen--- pari esiteiniä,
kevätväsymystä potevat pikkukoululaiset, kyselyikäiset, uhmaikäiset ja pari neljänkympinkriisiä. :)
kyllästymistä aiheuttavien ainesosien luettelosta tulee pitkä.
-tekemätön tiskivuoro
-lorviminen tietokoneella
-tehdyn tiskivuoron parsiminen
-naulakkovahtina oleminen
-haiseva vessa
-rasvainen pöytä, ja kaurapuuroinen!
-pestyt toppavaatteet joita ei saa laitettua varastoon kun
-kukaan ei ole siivonnut varastoa
-pesemättömät toppavaatteet
-kaikki sotkevat varastoa kaivellessaan kesäkenkiä
-petaamattomat sängyt
-tyhjä jääkaappi
-pullaton pakastin
-rikkaruohoiset kukkapenkit
-likaiset ikkunat
-rumat seinät
-kaikenlainen roina ja romu
-tämä lista ja kaikki se muu kyllästys mitä ei tässä lue...
ja eihän tästä tule loppua. Aikamoisen hapokaskin alkaa olla jo tämä liuos...neutralointia tarvittaisiin.
Päätin aloittaa kokeiluluonteisen neutraloinnin eteisestä. Rautakauppaan, purkki maalia ja suti.
Tämä jauhopussi tuli vastaan makuuhuoneessa...
Ja edelleen kemian oppeja soveltaen-aineiden liukenemiseen vaikuttaa varmaan myös lämpötila.Nyt alkaa olla aika lähellä kiehumispistettä tämä sotkuntekijän osuus tähän liuoksen kyllääntymiseen.Aika nesteessä kaikinpuolin tämän energiapakkauksen kanssa. On pakko alkaa remontoimaan roskissysteemikin uuteen uskoon---lähtee järki kun pikkuriiviö tyhjentää poltettavat roskat kodinhoitohuoneen lattialle mennen, tullen ja palatessa.
Tarinasta tuli liiankin pitkä...toivottavasti ette kyllästyneet!!
Lähden nyt ihailemaan uutta, puhdasta ja VALKOISTA seinää. :)
-hanna-
hymyilyttää :) :). Mainiota tekstiä! Kyllästymislistakin hymyilyttää, tutulta näyttää!
VastaaPoistaJustiisa niin tuttua. Kiitos Hanna!:) Meillä lisänä vielä muurahaishappoa jokakevätkesäisesti...!t. Pirta
VastaaPoistaSinä voisit jo ansaita rahaa noilla kirjailijan lahjoilla :). Loistavaa analyysia kyllästymisestä :). Yhdyn moisiin kyllästymistä aiheuttaviin tekijöihin ja listaa varmaan voisin vielä jatkaakin :D. Tuo sun remppajuttu varmasti jo vaikuttaa kyllästymiseen positiivisesti :)!
VastaaPoistaMiten tuo kaikki kuulostaakaan niin tutulta?! :) Uusi seinä tuo varmasti iloa! :)
VastaaPoistakuulostaapa kovin tutulta:)niinku muutki ovat sen jo maininneet:)
VastaaPoistajoka paikan termiitti...sekin on nautittava asia muistella sitten vanhana,kun ei ole enää sitä pikkuista joka paikan höylää:)
maali+suti saa paljon aikaan..mepä vaan ootellaan talo-tohtorin tuomiota!
Hanna ja Katja: millon te oikeen nukutte?! Apua nuita kellonaikoja. Mutta aivan huippua tekstiä, Hanna, vaikkakin niin kyllästyttävän tutusta asiasta!
VastaaPoistaTäällä tänä aamuna sellainen episodi, että koulun pyöräilyretki ja 8-vee sanoo varttia vailla, että kumi tussuna. Ja tiesi sen jo aiemmin. No, emme paikanneet purukumilla. Äiti vaan pumppas ja tumppas pumpun mukaan. Toivotaan, että ei oo reikää, vaan muuten vaan ilmat pihalla. Äiti ainakin puhalteli hetken ilmoja pihalle.
Ja onnea uudelle seinälle. Kyllä se piristää ittee, ku saa jotain tehtyä.
VastaaPoistaai kyllästyttääkö muitakin ;) joskus?
VastaaPoistaKatja: vai tutulta näyttää :) niinpä se taitaa,olla, samat kyllästymiset ne taitaa olla kaikilla kolleegoilla välillä. :)
Pirta:oleppa hyvä :) ja iik,muurahaiset tästä vielä puuttuiskin...huh,koittakaa pärjätä niitten kans! :)
anonyymi: analyysit on paikallaan aina välillä! :) saa vähän näitä palikoita järjestykseen ja voi taas sekoitella liuoksia. :) Ja tottatosiaan listaa riittäisi...loputtomiin. toisena päivänä toisenlainen lista ja toisena toisenlainen. :)
remppahommasta saa kyllä vaihtelua,tähän arkipuurtamiseen ja pitempikestoistakin, kun uudet valkoiset seinät ovat tuossa näkyvillä. :)
kehrä: ai sitä on sielläkin päin liikkeellä? :) ja kyllä tuosta kuistin uudesta ilmeestä on paljon iloa! niin mukava käydä ihastelemassa uutta ja puhdasta (vielä hetken) pintaa. :)
suvi: jaa sielläkin! :)ja termiitti on oikeastaan varsinainen ilopilleri-tihutöistään huolimatta tai ehkä juuri siksi? järjestää vähän ekstroja tähän arkeen-ei mene liian vakavaksi. :) minkäslaista talotohtori-vaivaa siellä podetaan?
tuula: kerrohan viisaampana miten saan tuon kellonajan kohdalleen? vaikka yökyöpeli olenkin niin tuo ei kyllä pidä paikkaansa....eikä taida katjallakaan olla koneen kello ihan ajassa. :)
sullahan oli semmoinen säpäkkä aamu- jotenkin tuttua kyllä ...aina viime tipassa kaikki asennukset ja säädöt. ja kuisti kiittää! tuli uusi-eipä tiedä vaikka salaa jatkaisin käytäväeteisen puolelle....
kyllä on vähintäänkin mielenkiintoista että sanaan kyllästynyt sisältyy niinkin positiivinen sana kuin kyllä - pitäisi varmaan ajoissa ruveta ei-sanaa lykkäämään ettei menisi vallan överiksi :)
VastaaPoistanimim. muuan kemisti
talo-tohtori ykkönen teki jo vuos sitte tuomion mutta vielä ootellaan talo-tohtori kakkosen tuomiota,aletaanko rempata ja miten isosti.:)
VastaaPoistalaitapa sähköpostia s.suvi8@gmail.com
ps.keskiviikon lehessä olin joutunu kuvaan;)
juu, en taida jaksaa noin myöhään kirjoitella:) Silloin nautin armasta unta. Mitähän minun pitää säätöjen suhteen tehdä? Vaikka kun uudestaan selailin muiden kirjoittajien aikoja, niin valvojia näyttää riittävän :) :)vai siis koneko valvoo väärässä ajassa...
VastaaPoistaHanna. Ahas, sulla on bloggerinkello väärässä. Meeppä sinne asetukset -> muotoilu -> aikaleiman muotoon aika oikein ja sitten vielä aikavyöhyke GMT+02:00 Helsinki. No niin. Katotaas osaako tän nörtin ohjeilla tehä mitään.
VastaaPoistaTuula,kaunis kiitos ohjeista! :) nyt näyttäisi olevan kellot oikeassa. :)
VastaaPoistahannele: apua...en yhtään hoksinut että lukijoissa on oikea alan ammattilainen....mutta lue sillä lailla vasemman olkapään yli. :) mutta oikea oivallus tuo kyllä--kyllästyminen...eli jotain positiivista siinä täytyy olla-ja onkin-nytkin niin hyvä mieli kun kyllästyin noihin rumiin seiniin ja sain ne maalattua! käyn aina ohimennen ihailemassa ja sillä mennään taas seuraavaan kyllääntymiseen. :)
VastaaPoistasuvi: hui-isot rempat on aikamoisia....toivotaan parasta. mutta minäpä laitan postia-taisin nyt sitten löytääkin kuvan lehdestä. :)
Anonyymi sanoi...Hahhaa, arvasinpahan miksi bongasin sinut rautakaupan pihasta :D En muuten nähny auton sisälle muuta ku että joku sieltä nosti kättä, ja pönttö ku oon en ees tuntenu autoa. Sitte vasta ku tulit autosta niin tunsin :) Onnea uudelle seinälle!! Olipa ihana kirjoitus taas :)
VastaaPoistaT. orolainen
Olipa hyvä, kun kyllästyksissäs maalailit kuistia (minäki siitä haaveilen), niin ehin saaha pääkirjastosta KAIKKI uudet käsityökirjat:). Ja löysinpä yhestä puotista pinkkiä ja oranssia polvekenauhaaki ja ostin ne ihan kaikki! Ei vaan aavistustakaan mihin niitä laittasin, oli vaan niin ihanan värisiä samalla pakalla.
VastaaPoista-anita
anonyymi-orolainen: rautakaupan pihasta voi jatkossakin bongata tämän täti-ihmisen...jäi vähän kytemään jonkunlainen maalausvimma. suunnittelen vähän kaikenlaista maalausta-mutta ei hätää, tauluja en aio ruveta maalailemaan :) lastenhuone, eteiskäytävä...ja jos vain firman toinen pomo innostuu niin siirryn purkin ja sudin kanssa olkkarinkin puolelle.:)
VastaaPoistaanita: vai semmoista sitä harrastetaan heti kun toinen on jossain muussa puuhassa! ja ostit vielä kaikki! oisit nyt vähän jättänyt minullekin :) alappa sinäkin maalaamaan, niin ei tiedä mitä löytöjä minä sitten tekisin kun et olisi kiertelemässä tuolla kylillä kaikenmaailman ihania puoteja. :)
Ihana blogi sulla aidosta elämästä perheessä! On niin tuttu tunne tuo kyllästyminen että oikeestaan nautin kun olit kirjottanut siitä!
VastaaPoistaMinnariitta: kiitos-ja mukavaa kun olet löytänyt tänne. :) Tuttua se taitaa olla siis se kyllästyminen muillakin kun meillä! Ei tunnu ollenkaan niin ankealta omat kyllääntymiset kun kerran muillakin on sitä samaa...:)
VastaaPoista