5 yötä...

Nyt siis lasketaan öitä ompelukurssiin...yhdenlainen joulunodotustunnelma taitaa olla päällä, tällä täti-ihmisellä. :)

-Suunnitelmia, luonnoksia, kankaankaivajaisia ja tavaroiden järjestelyä kuljetuskuntoon
- Monenmoisia päässäpyöriviä ideoita yritetty jalostaa eteenpäin (einesteollisuus) jotta ihan koko ko.omaisuutta ei tarvisisi pakata mukaan
-tehty ostoslistaa....tämä tuottaa hankaluuksia, ristiriita on ilmeinen  sillä tarve on hyvin vähäinen mutta lista on pitkä?
-soiteltu siskon kanssa monta kertaa päivässä ja koitettu samalla saada omia ideoita jäsenneltyä...itseasiassa menee päässä pyörivä ideasoppa vain  hullummaksi ja sakeammaksi  koska sisko antaa aina vain uusia ideoita
-tehty jopa jotain konkreettista asian hyväksi!

Tärkeimmästähän sitä aina aloitetaan. :) Olen säilyttänyt tukikankaita  vanhassa kenkälaatikossa ja se pitäisi siis ottaa mukaan ja A. se oli liitoksistaan leviämispisteessä ja
                               B.näytti aika kulahtaneelta  teksteineen ja mainoslappusineen.

Jotain piti siis keksiä. Eli, tarvitaan yksi kenkälaatikko, sakset, erikeeperiä ja sopivaa puuvillakangasta.

1. raivataan pöydänkulmaa kaikista kurssipakkauksista sen verran että voidaan levittää sopiva kangas ja leikata siitä sopiva  (n.4 cm kannen yli joka sivulta)pala laatikon kannen päällystämiseen.
2. mittanauhan hakemisen jälkeen levitetään kangas uudelleen pöydälle ja otetaan sakset pois yksivuotiaalta(jos sellainen on) (meillä on)
3. leikataan laatikon sivuihin passelit palat.(yleensä 4kpl) joihin on myös lisätty reunoihin kääntövarat-yläreunaan 4 cm, sivuihin ja alareunaan n 2 cm
4. laitetaan palat laatikkoon talteen ja lähdetään etsimään erikeeperiä
5. erikeeperin löydyttyä (ja palojenkin  löydyttyä sohvan alta) levitetään liimaa laatikon kanteen, asetellaan kangas  keskelle ja tasoitellaan
6.pelastetaan lapsi liimamyrkytykseltä ja otetaan erikeeper-putkilon liimainen korkki pois lapsen suusta
7. leikataan kansikankaan kulmista pois pienet neliöt, levitetään liimaa kannen sisäpuolelle  ja taitetaan reunat (kohdilleen) ja tasoitetaan , liimaa voi levittää vähän kankaan päällekkin jos kangas on paksu eikä reuna tahdo oikein tarttua.
8.pelastetaan lapsi jälleen liimavaarasta, pestään lapsen kädet
9. ihaillaan valmista laatikon kantta, näytetään kaikille jotka ovat kotona.
10. etsitään uudelleen kadonneet sivupalat, levitetään liimaa yhteen sivuun kerrallaan, asetetaan kangas ja tasoitetaan
11. tehdään muut sivut samalla lailla paitsi että
12. joka sivun välissä pestään yksivuotiaan kädet liimasta, luututaan ylimääräiset liimat sohvan käsinojalta ja pöydästä
13. pelastetaan liimaputkilo lapsen kynsistä
14. levitetään liimaa laatikon sisäreunoihin taitteen leveydelle, tasoitellaan taite  siistiksi ja lisätään jälleen liimaa kankaan päälle jotta reunat tarttuisivat kunnolla.
15. huokaillaan ja ihastellaan  omien kätösten jälkeä. (tämä kohta on tärkein!)

Ja tsadaa! Vanha kenkälaatikko on hienompi kuin koskaan entisessä elämässään. :)

Vähän mietin että lakkaisinko koko komeuden vielä...mutta en taida, siitä ehkä katoaa se kankaantuntu joka on tosi kiva. (ja toiseksi, lakkapurkki oli hukassa.)
Näitä pitää kyllä tehdä lisääkin!
Kylläpä kelpaa laittaa tuonne sitten liimaharsot ja irtirevittävät tukikankaat ynnä muut kiinnisilitettävät. :)

Muutama pitsinpätkä odottaa teevärjäystä vielä tälle iltaa...mukavaa puuhaa. :)

Varsinaista pakkaamista en kuitenkaan ole vielä aloittanut kuin ihan pikkuisen...kaivellut vain kaikkea tarpeellista lähtökuoppiin tuohon pöydännurkalle.

Semmoisissa tunnelmissa täällä. :) Ei pahat, vai mitä?

-hanna-