Loppuviikko meni reissua suunnitellessa joten edellisen postauksen pomminpurkuoperaatio on aika lailla alkutekijöissään...hyvä syy pitää aina olla, eikö vain? :) Täytynee kuitenkin jatkaa sitä(kin) kampanjaa heti maanantai-aamun valjettua. :) Vielä kuitenkin on hyvä hetki viipyillä viikonlopun fiiliksissä.
Perjantai-illan saimme olla pienen ihanan serkkuvauvan kastejuhlassa.
Pienen ihmisen juhla.Koko perheen juhla, ystävien ja sukulaisten iloinen ja lämmin kokoontuminen.Päähenkilö on niin ihmeellinen ja ihana.
"niin valkoinen oksa,
niin sininen taivas,
niin kirkas lumi
ja vihreä puu,
ja valkoinen pilvi
ja kimaltava meri.
Lapseni, sait nimesi,
ja kirkkaamman vielä."
Elokuun viimeisenä lauantai-iltana Kokkolan seudulla juhlitaan Venetsialaisia. Ne ovat vanhastaan olleet mökkikauden päättäjäiset-silloin poltetaan kokkoja ja sytytellään lyhtyjä ja soihtuja mökeillä ja ihan kaupunkipihoissakin. (kokkoja ehkä kuitenkin vain mökeillä :)) Nykyvuosina ne ovat muuttuneet ajan hengen mukaan :) enemmän karnevaalihenkisiksi-kaupungissa on ohjelmatarjontaa ihan joka makuun, ikään ja mieltymykseen. Me vietimme kuitenkin ihan perinteistä venetsialaisiltaa. :) Pimeässä ja ihmeellisen lämpimässä! elokuun yössä nautimme soihduista, pikkupaukkujen rätinästä, sytyttelimme pilkkopimeällä rannalla omat rakettimme ja paukutimme muutamat papattipaketit--ja sitten suuntasimme virallista puolenyön ilotulitusta katselemaan. Olihan se komeaa räiskettä!
Yövyimme serkkulassa ja säpinää riitti-pikkuihmiset kirmailivat sisään ja ulos, ylös ja alas niin että heikompikuntoista hirvitti. :) Tämä äiti-ihminen sai ihmeesti uutta virtaa sisustuspuuhiin kun sai olla vieraana tuossa kauniissa kodissa! Piristävää kyllä olla joskus ihan yökylässä-tosin nukuttu ei paljon-mutta muulla tavoin piristyttiin ja virkistyttiin :) Pienet serkukset ottivat kaiken hyödyn ja huvin talteen toisistaan ja nousivat aamuisin jo 6.15 tepastelemaan ja touhuilemaan---äidit ehkä olisivat jonkun tunnin tarvinneet enemmän unta... :D
Paljon puhumista, lasten äänien lomassa aikuisten asioita. Iloisia ja surullisia yksityiskohtia, pienistä asioista nauttimista, onnea, muistelua, hervotonta huumorinkukkaa ja hihitystä. Käsitöitä ja sisustamista, suunnittelua ja kaatuneiden maitojen luutuamista. :)
Sunnuntaipäivän ohjelmassa oli hurjat synttärikemut, kolmen ja viiden vuoden vanhat veijarit olivat jokin aika sitten täyttäneet vuosia ja nyt oli juhlan aika. :) Kakkua ja suklaamuffinseja, sipsejä ja limsaa, pillit ja kavereita.Niistä on hyvät synttärit tehty. : )
Monenlainen viikonloppu. Suloisen huiskeen ja iloisen hulinan keskellä myös tarpeellisia pysähdyksiä. Tätiä tervehtimässä käydessä tuntui kuin olisi saanut hetkeksi äidin takaisin. Ryöpsähtävä ikävä mökkitiellä-ja ilo lasten riemusta rakettien ja soihtujen valossa. Reissun päätteeksi käynti hautausmaalla. Haikeus ja kaipaus, ja väsyttävän ajomatkan jälkeen kotiinpaluun ihanuus.Näitä kaikkia tarvitsen... kiitos jakamisesta, ystävät siellä kotipuolessa ja te kaikki siellä näyttöjenne takanakin. :)
-hanna-
Ihana kuvaus viikonlopusta.. tosikivoja kuvakulmia ja yksityiskohtia..
VastaaPoistaMulla oli "vähä" erilainen viikonloppu.. ;)
On teillä ollu mahtava viikonloppu takana,nuo venetsialaiset on niin vierasta touhua mulle ettei oo tosikaan!:)
VastaaPoistaMulla oli kans toisenlainen viikonloppu,"yksinhuoltajan" merkeissä;)
Itsekin olin todella iloinen siitä, että sain taas viettää venetsialaisia tutussa ympäristössä rakkaiden ihmisten kanssa. Ystävät olivat vaikuttuneet venetsialaisten tunnelmasta.
VastaaPoistaHauskana tapauksena jäi mieleen, kun istuimme porukalla mattolaiturilla katselemassa kokkoja ja lyhtyjä sekä raketteja. Aloimme laulaa kuorolauluja ja yksi porukastamme soitti huilulla. Erään mökin pihalla meni radio kiinni kun aloimme musisoida. Kun lopetimme, radio meni laitettiin takaisin päälle. Ilmeisesti meillä siis oli kuulijoita :)
Tuollainen huomio tuntui mukavalta. Meri yhdistää jo ääntä lähettämällä ihmiset toisiinsa vaikkakin vain pieneksi hetkeksi. Valojen määrä näyttää, ettemme ole yksin tätä iltaa viettämässä.
Melekeen kuin itehhi ois ollu venetsialaisissa tai ainakin yritin olla mukana. Ei meilläpäin semmosia, mutta kuullu oon niistä. Jännittävä, mielenkiintoinen juttu. Tuo orkidea on kaunis ja sen pienen ihmisen käsi, ihana. Myös vanhan ihmisen käsi on kaunis. Sen me saimme piirtää/kuvitella mieliimme ajatellessamme äitiäsi. Flunssaa pukkaa täälläpäin. T. pirta
VastaaPoistaVenetsialaiset ja Trullevi on voittamaton yhdistelmä. Onnellisia olette kun oli mahdollisuus olla siellä.
VastaaPoistamummo: kivannäköinen viikonloppu oli sinullakin :) ja färiäri kuulosti niin kovin tutulta sanalta! kuvia oli melkoinen pläjäys mutta olen huono valitsemaan yhtä tai kahta! kuvakulmat ovat mielenkiintoinen asia-sama aihe eri vinkkelistä näyttää usein uusia puolia asiasta. :) jos olisi enemmän aikaa(ja hyvä kamera) kuvata niin hurahtaisin siihenkin touhuun. :)
VastaaPoistaSuvi: itseasiassa minäkin olin yksin lasten kanssa liikenteessä. :) venetsialaisten tunnelma on kyllä ihan omanlaisensa...sitä ei voi kuvilla eikä sanoilla kertoa, se pitää kokea. :)
Piia: teillä näyttikin olevan huippu porukka ja hyvät fiilikset siellä! Niin mukavaa. :) Ja varmasti ystävillesi mieletön elämys...jos eivät ennen ole vastaavaan törmänneet. :)
olisipa ollut mukava kuunnella musisointianne! hienoa että tarjositte konsertin muillekkin mökkiläisille. :) kaunis lause-kaunis ajatus : meren yhdistävästä vaikutuksesta sen ääressä oleviin ihmisiin...ja valojen myös. Kiitos Piia.
pirta: varsinkin lapsena se jännittävä, kutkuttava illan ja pimeän odotus melkein oli liikaa! sama ilmiö oli kyllä nähtävissä ja kuultavissa seuraavallakin sukupolvella. :) pienen ihmisen pikkuiset sormet ovat kyllä niin suloiset...ja kuin myös elämää nähneet kädet, paljon työtä tehneet ja monenlaisia päiviä kannatelleet. flunssa on kurja tauti-muistathan juoda lämmintä mustaherukkamehua tai keisarinmorsianta, hemmotella itseäsi levyllisellä minttukrokanttisuklaata ja ottaa joka päivä tällä viikolla Onnin kanssa päiväunet!
kummitäti: näin on...ja tosi sekin, että onnea on asua kohtuullisen ajomatkan päässä siitä paikasta. :) vaikka joskus tämäkin 120 km tuntuu pitkältä! :)
Ihania kuvia taas.. Oli ihana nähdä, harmi vaan kun näkeminen jäi niin harmillisen lyhyeksi. Nautinnollisia sisutussuunnittelu hetkiä, se on aika lailla parasta koko sisustamisessa. :)
VastaaPoistaTerv. Satu-A
Kiitos Hanna! <3:lla Pirta
VastaaPoistaPerjantai. Viikonloppu. Vihdoin mahdollisuus istua koneella vähän pitempään näin illalla. Lämpimät kiitokset teille, meillä oli mukava viikonloppu. Toivottavasti meidän porukka ei aivan säikyttänyt teitä, äänekkäitä ja villejä ku ovat. :)
VastaaPoistaE-L
Satu-A: kiitos samoin, mukava oli nähdä! minua niin hymyilytti se yksi pieni vaaleatukkainen ja nappisilmäinen synttärivieras josta en kymmenistä yrityksistä huolimatta saanut liikahtamatonta kuvaa. :) pikkumies oli jotenkin ihan varkain kasvanut noin isoksi! käykääpä kun kerkiätte-voisitkin tulla sisustussuunnittelua tekemään tänne meillekin. :)
VastaaPoistaPirta : <3
E-L: ei säikähdetty. osataan ihan itsekkin elämöidä. :)mukavaa oli. :) viikonloppu on hyvä keksintö. :)