kauden aloitus

Niin se vain syksy koitti-ja pyörähti tämäkin kausi käyntiin! Jokavuotinen perinne jo monen vuoden takaa, aloituspäivä on tuttu 20.8. Sen muistaisin varmaan unissanikin! Aloitukseen valmistaudutaan huolella, joitakin päiviä ennen pitää tarkistaa varusteiden kunto, huolehtia riittävästä panostuksesta  ja varata sopivat eväät. Säätiedotuksiakin on syytä tarkkailla!

Että niinkuin syksyn ompelukausi on nyt korkattu. :) Avajaiset olivat juhlalliset-kunnialaukauksia kuului sieltä ja täältä! Mikäs siinä oli saksien suihkiessa ja koneiden surratessa kun miesväkikin oli pois jaloista. :)

Kaiken autoilun lomassa aloituspäivän saldo jäi aika pieneksi mutta eipä toisaalta ollut mitään suuria saalistavoitteitakaan asetettu. Olen nyt innostunut vapaakirjontajutusta niin että joka ompelukseen  tuppaa ilmestymään jonkunlainen kirjoitus. :) Innostuksen piiriin kuuluu myös farkkukangas.(vanhoista farkuista tietysti :)) Farkkupenaaleja  eri variaatioilla on syntynyt ennen aloituspäivääkin  itselle saksipussukaksi ja Jenni-tyttösen parhaalle kaverille synttärilahjaksi. Aloituspäivän penaali meni suloiselle Seela-kummitytölle. :)

Ylemmässä kuvassa synttärilahjapenaali. :) Josta muuten puuttuu tuossa vaiheessa vielä nappi. Napinläpenä farkkujen vyöraksit.
Alemmassa kuvasssa kurssille vartavasten saksipussiksi ommeltu pussukka.
 Te kaikki jotka  toisinaan kuljettelette saksia ja muuta ompelutarviketta muovipusseissa paikasta toiseen tiedätte varmaan miltä se tuntuu kun sakset(tai nuppineulat) työntyvät pussin läpi ja pahimmassa tapauksessa rikkovat jonkun tärkeän kangaspalan. Farkkupussukasta eivät muuten tule läpi. :)  Kuvassa (joka muuten on huono, otan joskus yksityiskohtaisemman ja paremman) näkyy ihanat hapsutetut reunat! Niiden takia oikeastaan tein tämän systeemin juuri farkusta. Ideana siis se, että pussin reunat ommellaan ihan vain saumanvarat ulospäin(ei siis mitenkään hienosti vuorittaen niitä piiloon) ja sitten hapsutetaan reunat  saksilla reilun sentin levyisiksi hapsuiksi, laitetaan pariin kertaan pyörimään pyykin sekaan koneeseen ja kuivausrumpuun.  ja siellä ne hapsuuntuvat ihan itsekseen. :)

Tähän väliin on varmaan pakko kertoa yksi toinen kuivausrumputarina....olin kerran eräänä syksynä niin reipas että revin muutaman vanhan pussilakanan matonkuteiksi joista virkkasin kympin koukulla  semmoista neliskanttista kylppärinmattoa. Sitä virkattiin kaksi ketjusilmukkaa, kiinteäsilmukka-systeemillä sormet ja niskat jumituksiin ja vihdoin se saatiin valmiiksikin! Se oli muuten tosi toimiva! Suihkun jälkeen siinä seisokellessa se kuivasi hyvin jalat eikä siis jokainen suihkussa kävijä kastellut koko kodinhoitohuonetta. Lisäksi se kuivui kohtuullisen nopeasti kun sen heitti vaikkapa suihkun hanaosaan riippumaan.Kerran tuntui kuitenkin siltä että pitää pestä tuo matto ihan koneessa kun se kerran oli niin kätevä kooltaankin että  mahtui hyvin pyykkikoneeseen. A vot! Ja sitten kun juuri tuona syksynä tämä täti oli hylännyt pyykinkuivaustelinevoimistelut ja siirtynyt rumpukantaan niin sinnehän se lensi mattokin , rumpuun pörhistymään ja kuivumaan ollakseen taas valmiina kuivaamaan suihkuttelijoiden jalkapohjia. Rumpua aukaistessa ihmettelin ensin valtaisaa vyöryä joka tunki esiin nukkasihdin suojakotelon rei'istä ja sen jälkeen ihmettelin rummussa olevaa tyhjyyttä.  Matto oli vaihtanut olomuotoa ja kadonnut lähes kokonaan nukkasihdin syleilyyn. :D

Semmoista SAATTAA tapahtua vaikka ei uskoisi. :)

Aloituspäivä jatkui hevostellessa.
keppihevos-primadonna sai pikkusiskon, yhden söpön ystävättären ja mieshevosen. :)  Kuulemma. :)

Tämä on pikkusisko. :)
(Näitä kuvia katsoessa muistan taas että valon vähetessä kuvat huononevat.  )

Ystävätär.

ja Mieshevonen. ( ristäisiä ei ole muuten vielä pidetty  ;))

Kausi aloitettiin sangen hyvässä säässä (selkeä keli piti lapsijoukon ulkotiloissa pyörimässä) ja hyvässä vireessä. Iltalennolle kokoonnuttiin city-miljööseen  kolmen naisen ja lapsilauman  kanssa herkullisen tortillalasagnen ja salaatin ääreen. Kiitos ystävät!

-hanna-