lauantai 4. kesäkuuta 2011

ruuhkaa asemalla

No on se vaan kumma. Aika kuluu ja kello käy, hirveää hääräystä sinne ja tänne ja missään se ei näy. Vaikka vie mennessään, tuo tullessaan ja tekee ollessaan (vanha lottasanonta,muuten) niin ei toppaa. Ei tuu valmista, ei.

Elämässä on ruuhka-aikoja. En usko että nämä ovat vielä ne kuuluisat ruuhkavuodet (iik!) mutta jotain sensukuista aikaa kenties täällä eletään. Olo on kuin keskisuuren rautatieaseman opastintaululla.

Kuka on missä ja milloin haetaan?Jonkun  pitäisi olla raiteella yksi mutta ei kuulu eikä varsinkaan näy, vaikka teoriassa matka yläkerrasta alakertaan ei niin mahdottoman pitkä olekaan. Ja luulisi liukkaasti tulevan kun saa alamäkeen porhaltaa? Joku on myöhässä, ja jonkun jatkoyhteys tökkii sen toisen  (tai kolmannen)  myöhästymisestä.Yksi odottaa lähtölupaa ja toinen ja kolmas ovat menossa ilman . Joku saattaa olla joskus jopa etuajassa mutta käyttää säästyneen ajan johonkin epätehokkaaseen ja epätaloudelliseen toimintaan (esim. sosiaalinen media,muu virtuaalinen toiminta, tai ihan perinteinen romaani) . Asemapäälliköillä on harmaita hiuksia ja jäähtyneet eväät.

Huomenna alkaa kesäloma. Opastintaulu yritetään päivittää kesäaikatauluja vastaavaksi mahdollisimman pian.  Matkustajilta pyydetään omatoimisuutta ja kärsivällisyyttä muutostöiden aikana.  Asiakkaiden käyttöön on varattu polkupyöriä ja niiden käyttöä suositellaan lämpimästi.

Mikäli teknisen tai muun vian vuoksi kuljetukset eivät ole aikataulussa ja matkustajilla jää odotteluaikaa, toivotaan että asemahenkilökunnan vähyyden vuoksi rästiin jääneisiin siivous-, raivaus-, ja huoltotöihin tartuttaisiin reippaalla suomalaisella talkoomielellä.

Kesälomaa odotellessa. :D


Nuhanenäisen ja aivastelevan seppeletytön sekä muutaman muun rinsessan  kanssa lähdemme aamulla kyläkoulumme kevätjuhliin hakemaan kesälomatunnelmaa. :) Sieltä se löytyy, ja lasten esitysten, todistusten ja suvivirren myötä,  takuulla. :)

-hanna-

7 kommenttia:

  1. Taallakin tuota ruuhkaa piisaa, vaikka en kyllakaan olisi sita noin tehokkaasti osannut kuvailla:) Taitaa tama harmaapainen asemapaallikko olla se joka viettaa aikaansa romaanien ym. blogien joukoissa ja sitten mietityttaa miksi aina ollaan pois junasta... Ihana kun sain naurut talle illalle, kiitos siita. Hauskaa kesaa sinne.

    VastaaPoista
  2. Huomenta ja tulin käymään aamutuimaan kylässä -näin virtuaalimuodossa. Hieno homma, että asemanhoitaja osaa organisoida ja miksipä ei!:D Suvivirsi sykähdyttää aina.Ihanaa kevätjuhlapäivää! Voi mikä voikukkaseppele,söpö t.pirta

    VastaaPoista
  3. kaikkeen sitä joutuukin asemapäällikkö:)sulla on kyllä huippu tapa kertoa suuresta perheestä,huumorilla höystettynä:)
    Kiitos "ravistelusta":)

    VastaaPoista
  4. soili:kyllähän se melko monesti on juuri asemapäälliköstä kiinni miten ne junat yms.kulkee...:) tahtoo täälläkin opasteet olla joskus aika hajamielisesti annettu kun blogiviidakon uumenissa kyykkii...ja sitten on itse aivan ällistynyt että sanoinko? lupasinko? ai minäkö? :) mukava jos tämä meillä oleva ruuhka-aika piristi päivääsi :)

    Pirta: kiitos kyläilystä! aamupäiväkyläilyt on monesti niitä mukavimpia :)
    asemanhoitaja tarvitsisi siis nimenomaan sen organisoinnin peruskurssin jotta homma toimisi eivätkä kaikki olisi aina myöhässä tai unohduksissa. :) suvivirsi kuuluu kesän aloitukseen-näin aikuisena se tuo mieleen nostalgisia läikähdyksiä...tänään kevätjuhlassa meinasi tulla pala kurkkuun kun ihan varoittamatta muistin oman äitini istumassa koulun juhlasalissa (sitähän piti aina omalta penkiltä tarkistaa missä äiti istui :) )ja laulamassa suvivirttä--ja lasten näytelmätja esitykset ovat niin parhaita! Nautin kyllä olostani tuolla kevätjuhlassa. :)

    suvi: nimenomaan, kaikkeen JOUTUU :) ja ehkäpä tuon näennäisen huumorin takana on jonkunlainen toisenkinlainen tunnetila, kun tarkasti lukee rivien välitkin... :)

    VastaaPoista
  5. Hanna, jos sinun elämänkerronnan alla saan nauraa, mutta saan myös pyyhkiä kyyneleitä,niin rikasta luettavaa! Niin, minä saan vielä nauttia 80-vuotiaasta äidistä,joka oli tänään kanssamme retkellä ja termospullossa oli kaakaota juotavaksemme. Moni asia oli ennen toisin. Tämä aika on on kuitenkin tässä ja nyt-paras! Sitä minäkin opettelen eli elämään tässä ja nyt.Jos jossakin on perukurssi organisoinnista, jossa luennoit, ilimottaudun mukaan:) Kyllä nää osaat :D ja saa tuntea...Ne tunnetilat ovat NIIIN tuttuja t. pirta

    VastaaPoista
  6. voi,Pirta...mielessä pyörii nyt niin voimakkaana omat lapsuuden kesät...ja itku on ollut tosi herkässä. Ihanaa että saat pitää äitisi niin lähellä että pääsette yhdessä retkeilemäänkin!
    Tästä hetkestä sitä pitää nauttia. elämä on aina sitä parasta aikaa, kaikkine vaiheineen.

    minun organisointiluentoni voisivat olla aika jännittäviä...luulen että juttu voisi rönsytä (välillä) muihinkin aiheisiin...ja aikataulut voisivat pettää aika pahasti...ja muutamakin kalvo voisi jäädä käymättä läpi :D mutta lupaan että kerron jos joskus semmoisen pidän,ja saat varmasti eturivin paikan :D

    VastaaPoista
  7. hei,miten oisi naisten ilta ja hanna siellä luennoimassa?taka-rajaahan ei sitten illan loppumiselle olisi...tulisin minäkin matkojen päästä kuuntelemaan:)

    VastaaPoista