Käsityökerhon runotyöprojektin yksi tuotos. Risto Rasaa.
Onhan tämä yhdenlainen omakuva. Ja tunnelmatyö.Omakuva, tuon työn oikeassa ylänurkassa olevan konkreettisen, vähän näköisenkin kuvan lisäksi semmoinen tulkittava. Aika monesti sitä kokee itsensä harmaavarpuseksi, silmäpussien, löystyneen nutturan ja puurotahraisen paidan kera kulkiessa. Huonosti nukkuneena, huolissaan, kenties jostain epäkiitollisesta kasvattajakokemuksesta toipuvana tai muusta vanhemmuushalosta otsaan saaneena joutuu kassajonossa kuitenkin kolibriseuraan.
Mutta voi harmaavarpusellakin olla mekko. Kaunis, hulmuavahelmainen, lempivärinen. Harmaa. Niinkuin tämänaamuinen sää.
(On tämäkin joulukalenteri!)
Voi minäkin haluaisin löystyneen nutturan, kasvatan. Nyt sellainen tiukka ponnari, lyhvi. :D Ihana juttu, tunnelmatyö!!! t. pirta
VastaaPoistaLöysän nutturan kanssa on kyllä joskus ihan pulassa, mieti tarkkaan. :) lyhvi :D kuulostaa pirteältä.
PoistaTunnelmia ja ohikiitäviä ajatuksia on niin mukava laittaa talteen, kankaalle. :)
Voi sentään, Hanna. Miten minä en ole koskaan hoksannut ajatella sinua harmaavarpuseksi?! -terveisin yksi aito h.v. :)
VastaaPoistatäällä se vasta aito onkin, harmaat raidat ja kaikki. :)
PoistaVoi kiitos! Kiitos upeista postauksistasi, alkusyksystä tänne löysin... Iltaisin pientä nukuttaessa lueskelen ja nautiskelen.
VastaaPoistaTänään (viimeinkin) kiitän. Osui ihan kympillä (tämäkin). Kiitos!
oi, kiitos sinulle, niin kauniisti kirjoitit. :) Mukavaa että löysit! Se aina jaksaa ihmetyttää, että joku kokee jotain samaa, kuin mitä itse on yrittänyt noihin kirjontatöihin saada. Lämmittää. :) Ja nyt oli kyllä niin hämärä tuo mun lause että saakohan siitä tolkkua kukaan. :)
Poistamutta täähän on just sun joulukalenteris,upea sellaisena ku on...näin jälkeenkinpäin !Tuo taideteos aivan mahtava,sopii ku nenä naamaan harmaaseen päivään ;)
VastaaPoista